Tatu ja Patu, kauhea hirviö-hirviö sekä Tatu ja Patu -synttärijuhlat tehtäväratoineen!

Tässä postauksessa esittelen uusimman Tatu ja Patu kirjan, sekä kerron, millaiset TatuPatu -syntymäpäiväjuhlat järjestimme viisi vuotta täyttäneelle keskimmäiselle lapsellemme. Kaikki synttärijuhlien tehtävät ovat sellaisia, että ne voisi hyvin toteuttaa myös viskareiden, eskareiden ja koululaisten kanssa. Kaikki tehtävät ovat saaneet inspiraationsa Tatu ja Patu -kirjoista, ja osa niistä toimii esimerkiksi ryhmäyttämistehtävinä, osa on tutkimista, tunnistamista, mittaamista, luovaa ilmaisua ja sanavarastoa kehittäviä harjoituksia. Lue siis eteenpäin, mikäli uusin Tatu ja Patu kirja (se on hauska!) tai TatuPatu -(synttäri)tehtävät kiinnostavat!

Harvan kirjan ilmestyminen herättää lapsistani sellaista intoa kuin aina uusimman Tatu ja Patu -kirjan ilmestyminen. Lapset rakastavat kirjojen huumoria ja runsasta kuvitusta, josta he ”etsivät vitsejä”. Olimme hiljattain viikon lomareissulla, ja sen aikana posti oli tuonut kotiimme uusimman TatuPatun, eli Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kirjoittaman ja piirtämän kuvakirjauutuuden Tatu ja Patu, kauhea hirviö-hirviö ja muita outoja juttuja (Otava 2019, arvostelukappale). Voitte ehkä arvata, että lapset olivat kirjapaperin avaamisesta enemmän kuin tohkeissaan!

Kirjan hassun nimen: "kauhea hirviö-hirviö" selitys
on muuten luettavissa tarinassa "Hirviö-hirviö..."

Paketti avattiin kolmen lapsen yhteisvoimin, kirja selattiin, hauskannäköiseksi todettiin ja sitä heti lukemaan alettiin. Ja kas, perheen toinen aikuinenkin hivuttautui meidän lukijoiden viereen sohvalle kuuntelemaan ja tarinoiden hulluudelle nauramaan. Yllätyselementin toi paitsi täysin ennakko-oletuksistani poikkeava tarina että osin runomuotoisissa kirjoitetut tekstit! Kauhea hirviö-hirviö koostuu nimittäin yhden yhtenäisen kertomuksen sijaan kahdestatoista aukeaman mittaisesta, runomuoton kirjoitetusta kauhutarinasta, joita Veera, Tatu ja Patu kertovat toisilleen eräänä myrskyisenä päivänä. Kertomuksilla on sellaisia nimiä kuin Pingis Khan, Hilseen uskomaton tarina ja Kirppu-Thor. Tarinat ovat kauheita, mutta eivät lainkaan sillä perinteisellä tavalla, vaan juuri Tatulle ja Patulle ominaisella kreisillä, humoristisella ja ”ei tämä voi olla totta” tavoilla. Minua ja miestäni nauratti kyyneliin asti tarina Outo lahja, jossa pääosassa ovat tekorypyt! Aidosti edes hieman jännittäviä tarinoita kirjassa on vain yksi, ja esikoinen olisikin toivonut hieman kammottavampia kertomuksia...



Tatu ja Patu -kirjojen parissa saavat nauraa aikuiset ja lapset - välissä tosin aivan eri asioille. Tämän uusimman kirjan kohdalla taisimme nauraa miehen kanssa lapsiani enemmän, sillä heillä meni selvästi hetki päästä kirjan ”juoneen kiinni”. Sen jälkeen kirjan kauhujuttuja on luettu uudestaan ja uudestaan. Lasten suosikkeja ovat Pingis Khan ja Salaperäinen vaaka.



Koska lapsemme pitävät Tatu ja Patu -kirjoista, ei ole ihme, että keskimmäinen lapsemme halusi viettää 5-vuotissyntymäpäivänsä TatuPatu-teemalla. Hieman nieleskelin, sillä mitään valmista Tatu ja Patu -aiheista synttäritavaraa, kuten lautasia tai servettejä, ei ole olemassa. Eli miten siis toteuttaisin teeman tunnistettavasti? Kutsuvihko meillä sentään oli, joten aloitimme tietysti lähettämällä kaikille lapsen päiväkotikavereille kutsut, joissa kehitimme kaikkia halukkaita pukeutumaan teemaan sopivasti pinkkiin, keltaiseen tai mustaan.

Kutsuvihko saatu Otavalta, mutta näitä on saatavilla
yavallisista kirjakaupoista.

Loppujen lopuksi synttäriteema oli helppo tehdä näkyväksi pinkkiin, keltaisten ja mustien pahvimukien, trippimehujen ja tarjoiluiden avulla. Karkit olivat tietysti väriteeman mukaisia, kaupan pakastealtaasta ostettiin (musta/ tummanruskea) Oreo-kakku, jonka päälle heitin keltaisia karkkeja. Kutsukorttivihossa oli mukana myös paikkakortit, jotka aseteltiin jokaisen lapsen paikalle. Tiger-kaupasta ostin pinkkejä ja keltaisia koristeita, vaaleanpunaista hattaraa ja pinkin paperinapsun (mikähän tämän härpäkkeitä oikea nimi on?), johon laitettiin kuvat Tatun ja Patun luomista herkkujäätelöannoksista, sillä tokihan synttäreillä kuuluu tehdä jäätelöannokset outolalaiseen tyyliin!

Tämän kuvan jälkeen pöytään katettiin myös kaapin kätköistä sopivasti löytyneet keltaiset pahvimukit,
keltaista mehua ja paikkakortit.

Ennen kun lapset pääsivät tekemään herkkujäätelöannoksiaan, piti heidän kuitenkin ratkaista mysteeri. He nimittäin istuivat herkkupöytään ja huomasivat, että kaikki herkut olivat kadonneet. Jäljellä oli ainostaan viesti eräältä tutulta outolalaiselta: ”Hei juhlavieraat! Minä katoin jo herkkupöydän valmiiksi. Seuratkaa vihjeitä ja ratkaista tehtävät, niin löydätte herkut. T.Tatu”



Ensimmäinen vihje oli kuva, joka johdatti lapset tehtäväpaikalle. Siellä odotti ensimmäinen tehtävä: ”Tatu ja Patu ovat kotoisin Outolasta, eivätkä siksi tiedä kaikkia meille tuttuja sanoja tai asioita. Kuunnelkaa vihjeet, arvatkaa ja kertokaa, mikä asia kuvassa on.” Tähtäväpaikalla päivystäneellä miehelläni oli lasten Alias-kortteja, joissa olevan sanan hän selitti lapsille, jotka saivat arvata, mikä sana oli kyseessä. Kun lapsi arveli tietävänsä oikean sanan, sai hän huutaa vastauksen, vaikka ihanat lapsoset olivat selvästi harjoitelleet viittaamista, eivätkä millään uskoneet, että nyt ei tarvitse viitata. :) Kun kortit oli selitetty ja sanat arvattu, saivat lapset uuden kuvavihjeen, jonka avulla he suunnistivat seuraavalle tehtäväpaikalle.



Toisella tehtäväpaikalla odotti uusi tehtävä: ”Tatu ja Patu luulevat, että glögillä pestään hampaat ja kanelia laitetaan kainaloon. Missä purkissa on kanelia? Haista, tutki ja päätä!” Tässä kohtaa nopeimmasta lapset ehtivät haistaa purkit ja kailottaa vastauksen ennen, kun kaikki olivat ehtineet haistella purkit läpi. Eli kannattaa laittaa lapset jonoon ja pyytää jokaista kuiskaamaan aikuiselle vastaus. Kun kaneli oli löydetty, seuraava kuvavihje ohjasi lapset kolmannelle tehtäväpaikalle.



TÄSSÄ KOHTAA TEIMME VIIMEISEN TEHTÄVÄN, koska aika ei riittäisi 1,5 tuntia kestävällä synttäreillä pidempään rataan, MUTTA KOULUSSA TAI PÄIVÄKODISSA voisi tehdä ennen viimeistä tehtävää, vielä pari muuta. Kirjoitan ne ekstratehtävät tähän väliin. Kehittelyn synttäreitä varten erilaisia tehtäviä, joista voi vapaasti valita sopivimmat. Kaikki ei tarvitse yrittää tehdä kerralla edes koulussa. :)

Kolmannella paikalla on tehtävä: ”Tatu ja Patu ovat toimineet monen muun ammatin ohella myös supersankareina. Seuraavassa tehtävässä tarvitsette superkykyjä eli venymistä ja tarkkaa mittaamista! Testataanpa, kuinka pitkälle pystytte yhdessä venymään, eli kuinka pitkän jättiloikan pystytte tekemään. Aloittakaa viivalta, ensimmäinen hyppää ja jonon seuraava hyppää siitä, mihin ensimmäinen laskeutuu. Kolmas hyppää siitä, mihin toinen laskeutuu jne. Lopuksi mitatkaa, kuinka pitkän loikan yhteensä leiskautitte.” (mittayksikkönä voi käyttää senttejä, puukeppiä, jalkoja, hyppynarua tms.). Hyppäämisen ja mittaamisen jälkeen lapset saavat kuvavihjeen neljännelle tehtäväpaikalle.

Neljäs tehtävä: ”Tatu ja Patu ovat tunnetusti loistavia muovailuvahamestareita. He ovat muun muassa muovailleet kokonaisen Helsingin keskustan ja serkkunsa Jorin muotokuvan. Tässä on kasa muovailuvahaa, joita teidän tulee käyttää. Istu pariasi vastapäätä ja muovailkaa toisistanne muotokuvat.” Tämän tehtävän suoritettuaan lapset saavat viidennelle pisteelle ohjaajan kuvavihjeen.

Viides tehtävä (sopii parhaiten koululaisille, sovellettavissa pienemmille esim. kuvakorttejen avulla): ”Tatu ja Patu ovat opiskelleet ahkerasti suomalaisten ihmisten elämää ja tutustuneet muun muassa erilaisiin ammatteihin. Nyt heillä on kuitenkin mennyt muutama ammatti sekaisin. Lukekaa ammattien kuvaukset ja yhdistäkää kuvaukset oikeaan ammattinimikkeeseen” (ammattinimikkeet ovat sanoja, joista puuttuu kirjaimia välistä tai joissa kirjaimet ovat sekaisin esim. Lomipaes tai
P_ _om _ _s, ja kuvaukset ovat lyhyitä kuvauksia kustakin ammatista). Kukin pari voi ratkaista vaikka kaksi ammattia. Oikein suoritetun tehtävän jälkeen lapset ohjataan kuvavihjeen avulla kuudennelle tehtäväpaikalle.

Kuudes tehtävä: ”Tatu ja Patu ovat loistavia keksijöitä, ja kehittäneet vaikka minkälaisia koneita arkea helpottamaan kuten esimerkiksi aamutoimiautomaatin. Kuuntele kuvaus uudesta keksinnöstä ja piirrä isolle paperille kuva koneesta.” Tässä kohtaa lattialle on levitetty iso voimapaperirullapala (tms.), johon jokainen tekee kuvan koneesta aikuisen lukeman kuvauksen perusteella. Kuvauksen voi ottaa suoraan kirjasta Tatun ja Patun oudot kojeet tai keksiä itse jonkun yhtä hauskan härvelin kuvauksen. Vaihtoehtoisesti tämän voi toteuttaa rakentelutehtävänä, jolloin lapset voisivat pareittain rakentaa koneen kierrätysmateriaalista. Kun tehtävä on suoritettu uusi kuvavihje ohjaa lapset viimeiselle tehtävälle.

Seitsemäs eli VIIMEINEN TEHTÄVÄ: ”Voi ei! Mystinen puolittaa iski taas. Se puolitti viimeiset vihjeet. Yhdistäkää parin kanssa oikeat palat kokonaiseksi kuvaksi. Koottujen kuvien takaa voitte lukea, missä Tatun kattama herkkupöytä sijaitsee!” Lapset saivat neljään osaan leikatut kuvakortit, jotka he kasasivat kuten palapelit. Kuvat teipattiin kokoon, käännettiin ja luettiin taakse muodostunut sana. Saadut sanat laitettiin oikeaan järjestykseen ja niistä muodostui lause: ”Katoin herkut saunaan.” Ja toden totta, saunasta löytyivät herkkutarjottimet kaikkine jäätelönkoristelutarvikkeineen. Voi sitä Tatun, kun ei ollut ymmärtänyt, että Suomessa syödään ruokapöydän ääressä, ei saunan lauteilla!



Tämän tehtäväradan (tehtävät 1, 2 ja 7) suoritettuaan synttärivieraat pääsivät viimein rakentamaan itselleen upeat jäätelöannokset, joista mahtavimmat vetivät kyllä vertoja jopa Tatun, Patun ja Veeran tekemille annoksille. Synttäreiden lopuksi lapset saivat etsiä muutaman piilotetun aarteen (paukkutikkarit jokaiselle) ja olla vesisotaa vesi-ilmapalloilla. Synttärit onnistuivat loistavasti ja kaikki lapset olivat tehtäväradasta innoissaan. Ja mikä parasta, kaikki lapset olivat lukeneet Tatu ja Patu -kirjoja, ja esille ottamani kirjat herättivät keskustelua, kun lapset miettivät, mitkä kirjat ovatkaan lukeneet ja mitkä ovat heidän suosikkejaan. Eräs juhlavieras lainasi meiltä kirjan Tatu ja Patu, elämä teot, kun ei ollut sitä vielä lukenut.



Ps. Jos tekisin tämän radan päiväkodissa tai koulussa, en välttämättä ottaisi tavoitteeksi herkkujen löytämistä vaan keksisin jonkun muun tavoitteen....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistäsi! Jätä ihmeessä kommentti, se ilahduttaa suuresti.