keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Virvon, varvon eli kuvakirja virpomisesta: Vilma Virtanen virpomassa

Vitsikäs, viihdyttävä, veikeä, värikäs ja valloittava! Nämä kaikkia adjektiivit sopivat loistavasti kuvailemaan Anneli Kannon kirjoittamaa ja Noora Kauton kuvittamaa kirjaa Vilma Virtanen virpomassa (Karisto 2017, arvostelukappale kustantajalta), joka on yhdeksäs kirja Viisi villiä Virtasta -sarjasta. Meidän perheemme lasten tähänastinen suosikki on ollut Veera Virtanen ja esikoulu, mutta kyllä tämä uusin kirja taisi nyt viedä ykköspaikan!



Tämän kirjan päähenkilöksi on päässyt kuusivuotias Vilma Virtanen, joka on tunnollinen ja kunnollinen lukutoukka ja jonka suosikkikirja on Suuri perinnekirja. Vilma on myös kamalan ujo, ja tottunut siihen, että hänen isosiskonsa Veera ottaa päävastuun monista asioista, kuten esimerkiksi virpomisoksien hakemisesta ja virpomisporukan ohjaamisesta ovelta ovelle.

Tänäkin vuonna Virtasen perheen lapset valmistautuvat innolla pääsiäisen tuloon ja virpomiseen. He ovat koristelleet taloa, istuttaneet rairuohoa, hakeneet pajunkissoja ja koristelleet virpomisoksia. Vilma jakaa innokkaana perinnekirjasta hankkimaansa tietoa pääsiäisestä ja kertoilee muille milloin minkäkin pääsiäisperinteen symbolisesta merkityksestä.

Anneli Kanto& Noora Katto: Vilma Virtanen Virpomassa (Karisto 2017)

Vilma joutuu kurjaan tilanteeseen, kun Veera-isosisko yllättäen ilmoittaa, että ei aiokaan mennä virpomaan Vilman kanssa. Hän ottaa mukaansa vain Paavon, muut saavat Veeran puolesta pärjätä omillaan. Vilma ei haluaisi mennä yksin, sillä hän pelkää, että joku vieraista ihmisistä voi olla vihainen tai hän itse saattaa vaikka unohtaa koko virpomislorun!

Anneli Kanto& Noora Katto: Vilma Virtanen Virpomassa (Karisto 2017)

Vilma kuitenkin kerää rohkeutensa ja lähtee pienempien sisarustensa kanssa kiertämään lähiseudun taloja, virpomaan ja toivottamaan onnea tulevalle vuodelle. Tietysti virpomisretken aikana  tapahtuu juuri niin kauhistuttavia ja noloja asioita, kun Vilma on pelännytkin - ja lisäksi Perttu-veli onnistuu nolostuttamaan isosiskonsa suorasukaisilla kommenteillaan muun muassa palkan pienuudesta. Vilma kuitenkin selviää kierroksesta ja saa sen aikana myös uutta itseluottamusta. Eikä häntä haittaa edes se, että kaikki virvottavat eivät välttämättä edes anna heille palkkaa sillä: "Virpominen on tärkeämpää kuin palkka."

Anneli Kanto& Noora Katto: Vilma Virtanen Virpomassa (Karisto 2017)

Kanto on kirjoittanut hauskan kirjan, jossa Virtasen lapsille sattuvat kommellukset ja sattumukset ovat varmasti monelle lukijallekin tuttuja heidän omasta elämästään. Viisilapsisee Virtasen perheenseen mahtuu monta erilaista persoonaa, ja siksi he suhtautuvat virpomiseenkin keskenään hyvin eri tavoin. Vilma esimerkiksi koristelee oksansa huolella, mutta Perttu ei viitsi. Pertulle tärkeintä on virpomisesta saatu palkka, Vilmalle se hyvä mieli, jonka virpojat ja virvottavat saavat. Vilma Virtanen virpomassa -kirjassa ilmeneekin hyvin se koko hässäkkä, joka virpomiseen yleensä liittyy. Vilma Virtasen ääni muistuttelee lukijoita kauniista käytöksestä ja hyvistä tavoista ja antaa ymmärtää, että on huonotapaista kinuta rahapalkkaa tai kommentoida saamansa palkan kokoa tai laatua. Virpomiseen liittyvä tapakulttuuri on kirjoitettu muun tarinan oheen niin taiten, että lukijalle ei jää sellainen olo, että tämän kirjan tarkoitus on vain sormi pystyssä ojentaa huonotapaisia lapsia. Kirja on oikein humoristinen ja lämminhenkinen. Minä olisin kaivannut tällaista kirjaa keskustelunaloittajaksi omassa luokassani viime keväänä, kun puhuimme virpomisesta, hyvistä virpomistavoista ja pääsiäiseen liittyvistä symboleista.

Anneli Kanto& Noora Katto: Vilma Virtanen Virpomassa (Karisto 2017)

Omien lasteni mielestä kaikkein hauskinta tässä kirjassa on sen loppu. Kirjan viimeinen lause saa heidät hihkumaan ja hekottamaan! En paljasta, mikä se on, mutta se liittyy mämmiin... Voinette ehkä arvata?

4 kommenttia:

  1. Voi miten symppis kuvitus ja kiva aihe :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvitus on oikein värikästä ja tähän kirjaan sopivaa. Lapset ovat mahtavan ilmeikkäitä. Tätä aihetta ei mielestäni lastenkirjoissa ole hirveästi käsitelty aiemmin.

      Poista
  2. Tämähän on mainio ! Virpominen on lasten mielestä erittäin jännittävä juttu ja alkaa jo siihen valmistautumisesta. Kirjastakin näkyy miten paljon toiveita ja pelkoja prosessiin liittyy 🙂ja miten erilaisia lapset ovat, ja miten aitoja - kuten nyt tuo Perttu ja hänen suorasukaisuutensa. Kivaa huumoria. Huumori on joskus niin hauskaa juuri siksi että se on totta 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omat lapseni ovat intoilleet virpomisesta jo useamman viikon ajan! Aivan totta, että Virtasen lapset edustavat hyvin erilaisia "lapsityyppejä". Perttu on todella suorasukainen ja Vilma hänen todellinen vastakohtansa. Olisi muuten ollut aika nykyaikaista leikitellä noilla tyypillisillä sukupuolirooleilla, ja tehdäkin tytöstä huithapeli ja pojasta se kiltti, ujo ja hyväkäytöksinen anteeksipyytelijä.

      Poista