keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Lumoava luonto: Veikka ja talvi

Tänään 22.3. vietetään Maailman vesipäivää, ja sen kunniaksi Oksan hyllyllä -blogin MarikaOksa haastoi kirjabloggaajat lukemaan ja kirjoittamaan luontoaiheisista kirjoista.  Minä löysin kirjastosta kertakaikkiaan herttaisen kuvakirjan, joka on paitsi suloinen myös informatiivinen ja sopii siksi erittäin hyvin esiteltäväksi tämän Lumoava luonto -haasteen puitteissa. Kyseessä on Tuuli Hypén kirjoittama ja kuvittama lastenkirja Veikka ja talvi (Arktinen Banaani 2016).



Hypén oli kirjamessuilla esittelemässä tätä kirjaa sekä sarjan toista osaa Veikan metsäretki (Arktinen banaani 2014). Kirjat herättivät kiinnostukseni jo silloin, sillä mielestäni ne sopisivat oikein mainiosti koulussa luettavaksi kirjoiksi. Ekaluokkalaisteni kanssa meillä oli viime lukuvuonna meneillään talvi-jakso, jonka aikana olisin mielelläni lukenut oppilaille Veikan talvea. Kirjasta käy hyvin ilmi, miten metsä ja sen eläimet valmistautuvat talven tuloon. Veikka ja talvi on juuri sellainen kirja, josta lapsi oppii paljon edes sitä itse huomaamattaan.

Tilhi opastaa Veikkaa, että punalakkista sientä ei ole hyvä syödä.
Tuuli Hypén: Veikka ja talvi (Arktinen Banaani 2016)

Kirjan päähenkilö on veikeä Veikka-kettu, joka lähtee eräänä syksyisenä aamuna tutkimaan kotikolonsa lähellä olevaa metsää. Se ihmettelee, mitä puiden lehdet ovat muuttuneet niin kauniinvärisiksi ja sammalmättäille on ilmestynyt lakkipäisiä sieniä. Veikan lukuiset eläinystävät ovat kovin kiireisiä, eikä heillä ole aikaa leikkiä Veikan kanssa. Osa eläimistä kerää talvivarastoja ja osa lähtee muuttomatkalle etelään. Kyy on jo vaipunut talvihorrokseen ja siili rakentaa itselleen lämmintä lehtipesää. Veikan ihmetys vain voimistuu, kun se pian näkee elämänsä ensimmäiset lumihiutaleet ja tapaa talvipukuihinsa sonnustautuneita eläimiä. "Metsän eläimillä on monia keinoja, joilla ne selviytyvät talven yli", jänis kertoo ihmettelevälle pikkuketulle.

Eläinten talvehtimista
Tuuli Hypén: Veikka ja talvi (Arktinen Banaani 2016)

Veikka palaa kotikololleen hieman hämmentyneenä. Se on oppinut paljon uutta ystävistään ja tästä ihmeellisestä, kylmästä vuodenajasta, mutta se myös pohtii, eikö se itse muutu ollenkaan. Metsä ja sen ystävät kyllä ovat muuttuneet! Äitikettu saa Veikan huomaamaan, että myös Veikka on muuttunut: sen tassut ovat kasvaneet, se on voimakkaampi kuin kesällä ja sen turkki on paksumpi. Veikkakin on siis valmis ottamaan talven vastaan!

Käy ihmeessä MarikaOksan blogissa katsomassa, mitä muita luontoaiheisia kirjoja haasteeseen on luettu!

4 kommenttia:

  1. Veikeän oloinen kirja, ja kuvitus on tosi ihanaa. Mietin, että mistä kirjailijan nimi on niin tutun kuuloinen, mutta hänen käsialaansa on myös Nanna-sarjakuva. En tiennytkään, että Hypeniltä on ilmestynyt lastenkirjojakin. Hän on todella taitava kuvittaja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvitus on kyllä mahtavaa. Selkeää, värikästä ja kuitenkin aidon oloista. Hypén olikin kuulemma tutkinut kirjaa tehdessään, miltä mikäkin kasvi ja eläin näyttää luonnossa oikeasti eri vuodenaikoina. Kuulin messuilla, että hän on tehnyt paljon sarjakuvia ja ymmärsin, että häntä kiinnstavat myös pelit ja pelillisyys. Saapi nähdä, tuleeko siitä hänen uusi aluevaltauksensa.

      Poista
  2. Voi miten ihana ! Luontoa, eläimiä ja ajatuksia herättävää tietoa. Suomalaisen sydämessä sykähtää kun liikutaan luonnossa 🌲🐿🐾 Itsekin luen juuri yhtä lastenkirjaa jossa on metsäneläimiä. Siinäkin on kettu. Se yrittää syödä muita eläimiä, mutta suostuu lopulta siihen että muita ei syödä.

    Linkitin sinun Lotta-kirjoituksesi minun Lotta-postaukseeni 🙂 Kivaa viikonloppua !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastenkirjoissa onkin paljon luontoaiheita. Huomaa, että luonto on suomalaisille tärkeä aihe. Aika hauskaa, että lastenkirjassa "opetus" voi olla tuo, että muita ei syödä, sillä todellisuudessa pieneläimet ovat ketun riistaa. :D Kiitos linkityksestä Rita! Mukavaa tätä viikkoa. :)

      Poista