Mistä ystävä jouluksi herra Möhkö?

Minulle - kuten varmasti monelle muullekin - joulu on juhla, jonka viettää mielellään rakkaiden ja lähesten ihmisten kanssa. Ystävien ja lähesten ihmisten tärkeydestä muistuttaa myös kirja Mistä ystävä jouluksi herra Möhkö? (Lasten Keskus 2015). Kirjan on kirjoittanut Annette Herzog ja sen on kuvittanut Stefanie Dahle. Dahlen kuvat ovat herkkiä ja kauniita ja hänen piirtämänsä eläimet suloisen pörröisiä. Väritys on upeaa, eikä kuvista saa liian imelää vaikutelmaa.

Tarinassa yksinäinen herra Möhkö yrittää etsiä itselleen ystävää. Herra Möhkö on näet kyllästynyt siihen, että se ei saa jouluisin paketoida yhtään lahjaa. Se miettii surumielellä kaikkia niitä, jotka viettävät joulua yhdessä ystävien kanssa. Ja toki herra Möhkö tietää, että ystävästä on paljon iloa ja seuraa myös joulun jälkeen.

Stefanie Dahlen kuvitusta kirjassa Mistä ystävä jouluksi herra möhkö? (Lasten Keskus 2015)

Niinpä herra Möhkö lähtee suureen metsään katsomaan, josko sieltä löytyisi sopiva ystävä. Mukaansa se kelpuuttaa nuoren tunturipöllön, joka oikeastaan suorastaan tuppautuu mukaan. Möhkö ei varsinaiseti arvosta tunturipöllön seuraa, mutta kertoilee tälle koko etsintäretken ajan, mitä iloa ja hyötyä ystävästä olisi.

Möhkö ja tunturipöllö käyskentelevät metsässä toista vuorokautta, mutta möhkö ei onnistu tavoittamaan ketään, joka olisi hyvä ystävä möhkölle. Se palaa apena kotiin, mutta silloin tunturipöllö tekee ehdotuksen, joka saa Möhkön kummastumaan: "Enkö minä voisi olla ystäväsi?" Möhkö, joka ei ole aikaisemmin edes katsonut tunturipöllöä kunnolla, ryhtyy nyt ihmettelemään, mahtaako piskuisesta tunturipöllöstä olla möhkölle ystäväksi. Se antaa kuitenkin tunturipöllölle mahdollisuuden, eikä tietysti tule katumaan sitä. Möhkön ja tunturipöllön joulusta tulee mitä parhain - saavathan he molemmat viettää sitä ystävä vierellään!

Tämän kirjoituksen myötä haluan toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille blogini lukijoille!