Se on minun! (Vai sittenkin meidän?)

Se on minun (Lasten Keskus 2018, arvostelukappale) on Anuska Allepuzin kirjoittama ja kuvittama kuvakirja, joka kertoo hyvin klassisen tarinan yhteistyön voimasta. Tarinassa on kuitenkin mukana kivasti huumoria ja hauskoja yksityskohtia, joten kirja on kokonaisuudessaan oikein onnistunut ja raikas (jos näin saa sanoa kirjasta) kokonaisuus. Pidän erityisesti Allepuzin värikkäästä, vahaliiduilla tehdyn näköisestä kuvituksesta, sillä vaikka aukeama on päällisin puolin aika yksinkertaisen näköinen, tapahtuu jokaisessa kuvassa yllättävän paljon asioita. Kuvakirjan on suomentanut Arja Kanerva.

Tarina kertoo viidestä elefantista, jotka oppivat, että tavoitteen saavuttaa paremmin ja esteet ylittää helpommin, kun sen tekee yhdessä ystävien kanssa. Tällä kertaa elefantit himoitsevat yhtä tiettyä hedelmää, joka kasvaa korkealla puussa. Aluksi elefantit tietysti päättävät, että hedelmä on juuri heidän omansa, ja jokainen yrittää itsekseen saada sen poimituksi. Siitä ei tietysti tule yhtään mitään, ja kunkin elefantit poimimisyritykset päättyvät kirjaimellisesti tantereeseen.

Anuska Allepuz: Se on minun! (Lasten Keskus 2018)

Samaan aikaan, kun elefantit äheltävät kukin vuorollaan saadakseen hedelmän juuri itselleen joukko hiiriä etenee sinnikkäästi yhteisrintamana pitkin korkean puun runkoa. He onnistuvat kuin onnistuvatkin poimimaan hedelmän, ja elefantit ovat ällistyksestä ymmyrkäisenä, kun herkkupala lipuu heidän ohitseen. Sitä ihmetellessään norsutkin tajuavat, että parempi yrittää yhdessä kuin yksin ja pääsevät lopulta hekin maistelemaan herkullista hedelmää.

Anuska Allepuz: Se on minun! (Lasten Keskus 2018)

Tämä kuvakirja sopii mainiosti luettavaksi noin 3 - 6-vuotialle lapsille. Iso fontti ja isoilla kirjaimilla kirjoitetut huudahdukset voivat myös houkutella lapsia tavailemaan itsekin tekstiä. Tämä on hauska kirja, joka opettaa lapsille niitä tärkeitä yhteistyötaitoja.

Anuska Allepuz: Se on minun! (Lasten Keskus 2018)