Päivälehden museon varsin kompaktin kokoiseen näyttelytilaan on rakennettu hieno ja toiminnallinen näyttely, jossa lapset pääsevät kirjaimellisesti sukeltamaan Pekka Töpöhännän maailmaan. Heti alkajaisiksi pienet (ja vähän isommatkin vieraat) saivat halutessaan sonnustautua kissan korviin ja häntiin ja hypätä sitten leikkiin. Meidän lapsemme kiinnittivät heti huomionsa isoon, kissa-aiheista tietoa sisältävään onnenpyörään, jonka ääressä meinasi tulla jopa tappelu, kun kaikki kolme olisivat halunneet päästä pyörittämään sitä samaan aikaan. Tietopyörän pyörittämisen jälkeen lapsemme levittäytyivät näyttelyn huikeisiin lavasteisiin pomppimaan ja kuperkeikkaamaan pehmeillä patjoilla ja matoilla, ryömimään Monnin hiilikellariin ja rohmuamaan itselleen mahdollisimman monta kiiltäväkylkistä silakkaa.
Näyttelytilan perälle oli rakennettu osa Pekan kodista, jossa jättikokoiset huonekalut houkuttelivat omani ja muut lapset välillä vauhdikkaaseenkiin menoon: jättisuuret lankakerät pyörivät, kieppuivat ja lentelivät, kun pienet kävijät kikatellen leikkivät niillä kuin kunnon katit konsanaan.
Nyt näyttelyssä oli niin monta vierasta, ettemme saneet rauhallista hetkeä testata, miltä isosta radiosta tulevat Pekka Töpöhäntä -katkelmat kuulostavat, mutta näyttelyssä on siis sellainenkin kuuntelumahdollisuus. Samaten kävijät voivat rauhoittua esillä olevien Pekka Töpöhäntä -kirjojen ääreen kuuntelemaan satuja hännättömästä kissasta, Monnista ja muista Gösta Knutsonin luomista kissahahmoista.
Aivan mahtavan lisän avajaisiltaan toi Laajasalon Huvilateatterin esitys, jossa esitettiin katkelmia Pekka Töpöhäntä -näytelmästä. Pekka, Monni, Pilli, Pulla ja Mauri Mäyräkoira esittivät museovieraille kirjoista tuttuja kohtauksia ja hyödynsivät loistavasti näyttelytilaa sekä alakerrassa olevaa vanhaa painokonetta. Näimme myös, miten Kissojen Päivälehti painettiin ja todistimme jälleen kerran sitä, miten Monnille tehtiin selväksi, ettei ketään sovi kiusata.
Kun kotiinlähdön aika koitti, ilmittivat lapsemme, etteivät millään tahtoisi vielä lähteä ja aikoivat kuulemma tulla uudestaan. Vielä ulkona heidän piti pysähtyä museon ikkunan taakse ihailemaan Sagogränd AB:ltä lainattuja Uppsalan pienoismalleja.
 |
| Pekka Töpöhäntä -kirjoja kustantaa Suomessa Gummerus. |
Pekka Töpöhäntä -kirjat ovat tulleet tutuksi sekä minulle omassa lapsuudessani että omille lapsilleni. Tarinoiden suosio ei ihmetytä, sillä lukijan on helppo samastua kiltin Pekan tunteisiin. Pillin ja Pullan toilailut puolestaan naurattavat ja Monnin ilkeilyt puhuttavat ainakin omia lapsiani. Kuten kuulimme näyttelyn avajaisissakin, on kirjoja tarinoissa paljon tärkeitä teemoja: Ne kertovat erilaisuudesta, osattomuudesta, ystävyydestä ja kiltteydestä. Nykyään muuten ehkä ymmärrän paremmin myös koditonta Monnia, ja tänä päivänä lasten kanssa voikin miettiä, miksi Monni käyttäytyy Pekkaa kohtaan kuten käyttäytyy.
*Päivälehden museota ylläpitää Helsingin Sanomain säätiö, ja sinne on vapaa pääsy. Vaihtuvan näyttelyn lisäksi vierailija voi tietysti mennä katsomaan myös perusnäyttelyn, joka käsittelee sananvapautta ja sensuuria. Alakerrassa on esille vanhoja painokoneita. Pekka Töpöhäntä -näyttely on esillä 15.3.19 - 15.9.9 välisen ajan.
Ludviginkatu 2-4, Helsinki
p. 020 720 9810
museo@hssaatio.fi
Avoinna ma – su klo 11 – 17 ja sopimuksen mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistäsi! Jätä ihmeessä kommentti, se ilahduttaa suuresti.