sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Kirje ystäville: Pullopostia tietenkin!

"Luetaan taas Hei laukkaa ratsau Reima!" näin esikoinen päättää joka ilta. Tällä hetkellä hänellä on nimittäin kaksi kirjaa, jotka hän haluaa lukea joka ilta, ja toinen niistä on Hannu Hirvosen kirjoittama ja Virpi Pennan kuvittama Pullopostia tietenkin! (Karisto 2015, arvostelukappale Kustantajalta), eli lapsen kielellä Hei laukkaa ratsu Reima. Toinen suosikki on Eppu Nuotion ja Aino Louhen kuvakirja Tämä vai tuo, Viljan syntymäpäivät (Bazar 2015), jonka esittelen ensi viikolla.



Pullopostia tietenkin! esittelee lukijalle kukkaishevonen Reiman ja mäyräkoira Eerik Eerikinpojan, jotka koettavat yhdessä ratkaista Eerikin saaman pullopostin arvoitusta - kumpikaan heistä ei nitääin osaa lukea. Koska Kaksikko ei yhdessäkään saa varmuutta kirjeen sisällöstä, he lähtevät pyytämään apua nyrkkeilevältä pässiltä Päkältä. Päkä on lähes varma, että kirje on kutsu Tammerturnaukseen katsomaan nyrkkeilyturnausta, mutta tuumaa, että paras on varmistaa asia Alli Huuppaselta.

Hannu Hirvonen & Virpi Penna: Pullopostia tietenkin! (Karisto 2015)

Alli tai sen puoleen edes kaikkitietävät lokitkaan eivät osaa lukea, eikä kirjeen sisältö meinaa millään ratketa, vaikka joakisella kaverilla onkin sen sisällöst oma arvauksensa. Lokki kuitenkin neuvoo ystävykset etsimään vanhan kalastajan, ja kysymään tältä neuvoa. Tie kalastajan luo vaatii paljon uimista, laukkaamista ja kiipeämistä, ja eläinten matkaa säestää heidän laulamansa laulu: Hei laukkaa ratsu Reima!

Hannu Hirvonen & Virpi Penna: Pullopostia tietenkin! (Karisto 2015)

Lopulta ystävykset saapuvat kalastajan mökille. Siellä he kohtaavat pienen tytön, joka on juuri sepittämässä tarinaa. Tyttö osaa yllättäen lukea kirjeen ja tulkkaa sen Reimalle, Eerikille, Päkälle ja Allille. Käykin ilmi, että kirje ei kerro kukkasista, ei nyrkkeilystä, ei madoista eikö edes lokeita, vaan ystävistä. Vanha kalastaja saa puu myös mökille ja kohtaa tytön ystäväjoukon ympäröimänä, vaikka aluksi tosin erehtyy luulemaan, että tyttö leikkii mökin rapuilla yksinään...!

Hannu Hirvonen & Virpi Penna: Pullopostia tietenkin! (Karisto 2015)

Kalastaja ja tyttö pistävät pystyyn oikeat juhlat ystävien ja pullopostin kunniaksi. Juhlat jatkuvat aina auringonlaskuun asti, ja kesäillassa raikaa kaikille jo tutuksi käynyt laulu.

Hirvosen teksti on lämminhenkistä ja Pennan kuvitus hyväntuulista ja värikästä. En ihmettele yhtään, että tämä on kolme ja puolivuotiaan esikoisemme suosikkikirja tällä hetkellä. Hän pitää siitä niin paljon, että osaa tämän kohtalaisen pitkän kuvakirjan jo ulkoa - paikoin jopa sanatarkasti. Monesti hän lukeekin tätä itsekseenkin pitkin päivää. Hän pysähtyy monesti katsomaan kuvaa, jossa lukijalle selviää että pieni tyttö taitaa olla se, joka sepittää tarinaa pullopostista ja näistä eläinystävistä. Esikoisemme tuli kuitenkin - asiaa paljon pohdittuaan ja siitä kanssani keskusteltuaan - siihen tulokseen, että kyllä Reima ja kumppanit ovat oikeita eläimiä ja tytöllä on niiden näköiset lelut. On hauska seurata, millaisia ajatuksia lukemamme kirjat lapsissa herätäävät!

Tämä kirja sopii mainiosti eri-ikäisille lapsille, ja tarinassa on myös ihana ajatus siitä, että lukemaan oppimalla pääsee käsiksi salaisuuksiin ja saa monta uutta ystävää!

8 kommenttia:

  1. Oi miten kaunis tuo Pennan kuvitus on <3! Vaikuttaapa muutenkin ehdottomasti tutustumisen arvoiselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidän kovasti tästä Pennan kuvituksesta. Jännä muuten, että tässä kirjassa olin havaitsevinani sitä Metsän eläimiä -kirjan kohdalla mainitsemaasi pikselimäisyyttä...

      Poista
  2. On kyllä kiva kuvitus. Hevonen muistuttaa hieman Histamiinia, lempihevostani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, niinpä muuten muistuttaakin! Tai ehkä vielä pikemminkin sitä Histamiinin kaveria. Mikähän sen nimi olikaan? Se tyttöheppa...

      Poista
  3. Hauskan oloinen kirja! Minua huvittaa aina, kun lapsi osaa jonkun kirjan oikeasti ulkoa. Meillä esikoinen osasi ainakin monet Siirit kannesta kanteen ulkoa silloin, kun meillä elettiin kiihkeintä Siiri-aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me olemme lukeneet vasta yhden Siirin. Löysin sen superedullisesti kirpparilta, mutta esikoinen ei oikein innostunut siitä. Ehkä Siiri-kirjojen aika tulee meillä vasta myöhemmin.

      Poista