lauantai 14. toukokuuta 2016

Siemenet multaan eli kaksi kuvakirjaa kasvien istutuksesta

Minä en todellakaan ole mikään viherpeukalo, mutta siitä huolimatta joka kevät innostun istuttamaan erinäisiä yrttejä ja kukkia kotipihan ruukkuihin. Jo vuosi sitten luin Giuliano Ferrin ihanan kuvakirjan Ihmeellinen syntymäpäivälahja (Lasten Keskus 2015, suomentanut Susanna Sjömän), jossa pieni Hannu-hiiri oppii kantapään kautta, että pienen siemen itäminen ja kasvaminen isoksi kasviksi vaatii paljon aikaa ja viljelijältä kärsivällisyyttä sekä huolenpitoa. Luettuani Ihmeellisen syntymäpäivälahjan päätin, että opetustyöhön palattuani luen tämän keväällä myös oppilailleni.



Kirjan alussa Hannu saa papaltaa merkillisen syntymäpäivälahjan: nahkaisen pussin, jossa on pieniä siemeniä. Hannu ihmettelee, mitä hän niillä mahtaa oikein tehdä. Pappa lupaa, että jahka Hannu vaan istuttaa siemenet ja hoitaa kasvia hyvin, hän huomaa, kuinka paljon lahjasta vielä onkaan iloa. Innoissaan pieni hiiri noudattaa isoisänsä ohjetta. Pienen viljelijän into meinaa kuitenkin lopahtaa, kun hän huomaa, että siemen ei alakkaan itää päivässä, eikä edes muutamassa. Tunnollisesti hän kuitenkin kastelee siementä, ja lopulta siitä nouseekin hento kasvin taimi.



Koittaa kuitenkin erityisen kuuma kesäpäivä, ja Hannun ystävät saavat houkuteltua tämän kanssaan uimaan, eikä hiiripoika muista kastella taimea koko päivänä. Illalla hän kauhistuu, kun huomaa rakakudella hoidetun kasvin lähes kuihtuneen. Pappa lohduttaa lapsenlastaan ja sanoo, ettei kaikki ole vielä menetetty. Huolellisella kastelulla kasvi saadaan kuin saadaankin vielä elpymään.



Käy kuitenkin niin kurjasti, että Hannu sairastuu, eikä siksi pääse kastelemaan kasviaan moneen päivään. Nyt hänellä on kova hätä sen puolesta, sillä hiirulainen on oppinut, kuinka tärkeää vesi on kasville - varsinkin kesäkuumalla. Pappa kertoo, että Hannun ystävät hoitavat nyt kasvia tämän puolesta. tervehdyttyään Hannu ryntää tarkistamaan kasvinsa voinnin, ja voi ihmettä, mitä hän näkeekään! Pienestä siemenestä on kasvanut kaunis tomaattikasvi täynnä ihania, punaisia tomaatteja. Silloin Hannu viimeistään ymmärtää, miten oikeassa pappa olikaan: Lahja on ihmeellinen ja siitä on iloa monelle pienelle hiiroselle!



Ihmeellinen syntymäpäivälahja tarjoaa tietysti monta opetusta. Pieni hiiri oppii siinä viisan isoisänsä avulla paljon kärsivällisyydestä ja toisista huolehtimisesta. Pieni lukijakin ehkä huomaa, että parhaiden lahjojen ei tarvitse olla lelukuvaston kalleimpia leluja. Papan hahmo on kirjassa miellyttävän rauhoittavana ja hiljaisen kannustava, jatkuvasti läsnä. Papalla vasta onkin sitä kärsivällisyyttä, jota kärsimättömän lapsen ja lapsenlapsen kanssa niin monesti tarvitaan - ja jota ainakaan minulla ei aina ole kylliksi.... Tarinan lisäksi myös kirjan kuvitus on kovasti mieleeni. Se on herkkää ja hillityllä tavalla myös erittäin värikästä. Kesiset auringonlaskut ja tomaatin puna suorastaan roihuavat upeissa sävyissä.

Luin kirjan tällä viikolla oppilailleni. Moni heistä osasi jo todella hienosti kirjan alussa ennustaa, että jahka hiiri kärsivällisesti odottaisi, kasvista tulisi vielä jotain hienoa. "Kasvit nimittäin vaativat aikaa, että ne kasvavat", tiesi eräs heistä kertoa. Toinen kirja, jonka luimme on Eric Carlen tekemä kuvakirjan Pienen pieni siemen (Weilin+Göös 1987), jossa tarina kerrotaan pienen siemenen näkökulmasta. Kirjassa käy hienosti ilmi, miten ei suinkaan ole itsestään selvää, että jokainen siemen kehittyy täysi-ikäiseksi kasviksi asti. Nämä kaksi kirjaa luettuamme, mietimme oppilaiden kanssa, mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen ja palasimme tarinoihin etsien vastauksia myös kirjan sivuilta. Sen jälkeen laitoimme jokaiselle oppilaalle omat herneet itämään. Toivottavasti ne tosiaan lähtevät kasvamaan, ja oppilaat saavat ne sitten mukaansa kotiin istutettavaksi, kun kesäloma alkaa! Ensi viikolla perehdymme vielä tarkemmin kasvin osiin. Ihanaa aikaa tämä kevät!


2 kommenttia:

  1. Jos voi opettaa lapsilleen, tai oppilailleen, puutarhanhoitoa tms.
    se on heille aivan ihanaa henkistä pääomaa ja perintöä.
    Kaikenlainen kasvattaminen houkuttelee filosofisiin aatoksiinkin.
    Sekä kasvien että lasten kasvattaminen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin lasten luontosuhteen muodostumisen kannalta on tärkeää, että he saavat itse kokemuksia siitä, miten ja mistä kasvit kasvat. Ja totta nuo filosofiset pohdinnotkin - myös lastenkasvatuksessa. ;)

      Poista