lauantai 18. helmikuuta 2017

Nerokas pieni kirja: Kuka jää yksin?

Keskimmäinen lapseni teki viikolla kirjastosta loistavan kirjalöydön. Hän halusi lainata Stina Wirsénin kirjoittaman ja kuvittaman pienen kuvakirjan Kuka jää yksin? (Schildts 2008, alkuteos Bonnier Carlsen Bokförlag, suomentajaa ei mainittu). Kirja lumosi lapseni jo heti ensimmäisellä lukukerralla, minkä jälkeen tämä pieni ja näennäisesti yksinkertaisen näköinen kuvakirja on luettu jo monen monta kertaa uudestaan. 



Kuka jää yksin? kertoo nallesta, joka on surullinen, koska on yksin, vaikka ei halua. Tämä lienee tuttu tunne aika monelle lapselle, ja lukijoiden onkin helppo samastua nallereppanaan, joka istuu yksin tyhjässä huoneessa. 

Minä tarvitsen kaverin, nalle päättää ja soittaa joukolle eläimiä ja kysyy, voiko joku heistä leikkiä hänen kanssaan. Kukaan ei voi, sillä lintu on lähdössä mummilaan, kissa ei ole kotona ja kanilla on toinen kaveri. 
Stina Wirsén: Kuka jää yksin?

Stina Wirsén: Kuka jää yksin?

Nalle tekee kuten monia lapsia ohjeistetaan: Hän kysyy kanilta, eikö mahtuisi leikkiin mukaan. Kani ei helly. "Et, se ei käy!" Nalle suuttuu ja tulee tietysti vielä entistäkin surullisemmaksi tästä torjutuksi tulemisesta.

Stina Wirsén: Kuka jää yksin?

Stina Wirsén: Kuka jää yksin?

Nalle ei kuitenkaan kokonaan lannistu, vaan miettii, mitä voisi leikkiä yksinään. Se ryhtyy piirtämään, mutta aluksi kuvista tulee kovin rumia. Hän kuitenkin yrittää uudestaan, ja lopulta nalle viihtyy hyvin yksikseen piirtelemässä. Nallesta piirtäminen on niin mukavaa, että ei edes halua lähteä kissan kanssa potkimaan palloa, kun kissa tulee hakemaan sitä leikkimään. 

Stina Wirsén: Kuka jää yksin?



Katsohan. Nalle. Hän on yksin, koska hän haluaa olla. (Stina Wirsén: Kuka jää yksin?)

Nalle on edelleen yksin, mutta nyt hän on iloinen. Nyt yksinolo on hänen oma valintansa, eikä tunnu enää lainkaan kurjalta. Nalle on niin tohkeissaan piirtämisestä, että on kissalle tarpeettoman tyly, mutta onneksi lukija huomaa, että kissakaan ei joudu kauaa potkimaan palloa yksinään...

Kuka jää yksin? on lyhyt kirja, ja sen lauseet ovat hyvin yksinkertaisia, joten se sopii luettavaksi pienellekin lapselle. Isompi leikki-ikäinenkin saa kirjasta paljon irti, sillä tarinan hienous piilee siinä, että kirjassa kuvatut tilanteet lienevät tuttuja lähes jokaiselle lapselle. Kuka jää yksin? tarjoaa valtavan monta hyvää keskustelunaihetta kirjaa lukevalle aikuiselle ja lapselle. Kirjan äärellä voi pohtia, miltä yksinäisyys tuntuu, pitääkö kaikki aina ottaa leikkiin mukaan, kuinka toiselle voi sanoa nätisti, että juuri nyt en voi olla kanssasi sekä sitä, että yksinkin voi olla mukavaa. 

6 kommenttia:

  1. Nämä on kyllä luettu ja moneen kertaan :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulta on mennyt ihan ohi. Oli kiva, että lapsi bongasi tämän!

      Poista
  2. Oi, suloinen kirja! Minultakin mennyt ihan ohi.

    VastaaPoista
  3. Onpa tunteikas ja söpö pieni kirja ja voi miten söpökäiset kuvatkin 💕
    Ihastuin heti kun luin ja katselin esittelysi 🙂
    Mahtavaa miten teidän lapset lumoutuvat kirjojen maailmasta 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus yksinkertainen on kyllä parasta! Toivotaan, että lastemme kirjainnostus jatkuu vielä kouluiässäkin!

      Poista