Parhaat ruokaohjeet ilman maitoa ja kananmunaa

Sain Parhaat ohjeet ilman maitoa ja kananmunaa Kustannus-Mäkelältä (2011, alkuteos Forma Books AB 2010, suom. Pirjo Muurinen) siinä vaiheessa imetysdieettiäni, kun sain vielä käyttää kotimaisia viljoja. Hyvin pian luovuin lääkärin suosituksesta niistäkin, joten emme ole nyt hirveästi ehtineet kokkailla tämän Anna Benckertin ja Pernilla Warhammarin laatiman keittokirjan ohjeilla. Niissä kun monessa on mukana viljoja ja/tai soijaa.

Benckertin ja Warhammarin syy tehdä maidottomia ja munattomia reseptejä sisältävä keittokirja on sama kuin monella muullakin erikoisruokavaliokeittokirjojen tekijöillä. Heillä on allergisia lapsia ja he ovat joutuneet opetella laittamaan ruokaa ja leipomaan ilman monen jääkaapin perusraaka-aineita - tässä tapauksessa siis maitoa ja kananmunaa. Kirjan alussa naiset vinkkaavat, mitä perusraaka-aineita kannattaa varata kotiinsa ja muistuttavat, että hyvä suunnittelu takaa paremman lopputuloksen. Kirjan lopussa on aukeama, jossa he lyhyesti selittävät, mitä eroa on ruoka-aineallergialla, laktoosi-intoleranssilla ja yliherkkyydellä. Lukijan kannalta hyödyllinen on myös lista tuotteista, joissa saattaa olla käytetty maitoa tai kananmunaa, vaikka sitä ei tuotteen nimestä uskoisi. Niin ikään he kertovat, missä ei ole laktoosia tai maitoproteiinia, vaikka niiden luullaan sitä sisältävän. Tosin tässä listassa lukee maitohappo, mutta minä olen ymmärtänyt, että maitohappo E270 sisältää maitoa.

valokuvat: Mirjam Persson
piirrokset: Harry Rosenquist

Parhaat ohjeet ilman maitoa ja kananmunaa on keittokirja, jossa suurin osa resepteistä on niin sanottuja pääruokareseptejä. Minua ilahdutti, kuinka kansainvälisen tuntuisia ruokia tekijät ovat kirjaan valinneet. Mukaan on mahtunut esimerkiksi mielettömän herkullisen näköinen tandoorikananpojan ohje, italialaiset kalapihvit, itämainen lehtipihvisalaatti ja falafel-leivät. Kirjan tekijät ovat ruotsalaisia, joten siitä löytyy toki myös ohje lihapulliin ja perunasoseeseen sekä hieman huvittavasti myös fish & chips -ohje ruotsalaiseen tapaan. Minulle ei ihan auennut, mikä se ruotsalainen tapa on, mutta toisaalta, minä en olekaan ruotsalainen! Kirjassa on todella monipuolinen reseptivalikoima, ja uskon, että moni ruuista maistuu niissäkin perheissä, joissa ei ole ruoka-allergioita.

Ainoa resepti, jota kummeksuin on lasten sushi. Se nimittäin tehdään riisistä ja nakeista. Tekijöiden mukaan tämä on sopiva ruokalaji tarjottavaksi silloin, kun halutaan hiukan "aikuisempia" makuja. Me ainakin yritämme noudattaa kotona periaatetta, että aikuiset ja lapset syövät ihan samaa ruokaa. Nakksisushi ei vaikuta kovin houkuttelevalta. Tässä keittokirjassa on ehdottomasti positiivista, että vaikka se on käännöskirja, on ohjeissa käytetty tuttuja desilitroja, teelusikoita ja ruokalusikoita. Olen nimittäin joskus huolimattomasti ostanut keittokirjan, jossa käytettiin mittayksiköinä grammoja, eikä oma keittiövaakani enää ole kovin iskussa ja siksi leipomuksista tuli vähän mitä sattuu.

Me ehdimme kokkailla tämän kirjan ruuista balsamikananpoikaa (kuvassa) ja Pernillan purjo-perunakeittoa. Seuraavaksi kokeilemme Köyhän saltimboccaa tai itämaista lehtipihvisalaattia.

Kustannus-Mäkelä on julkaissut myös kirjan Parempia herkkuja ilman sokeria, gluteenia ja maitoa (Ulrika Hoffer, 2015). Yritin etsiä sitä kirjastosta, mutta en valitettavasti saanut sitä tähän hätään käsiini. Kustantajan sivuja selaillessani muuten huomasin, että he ovat julkaisseet aika monta gluteenittomaan kokkaukseen sopivaa keittokirjaa.