Joulukalenterikirja Unilehmän joulutarina

Opettajana ollessani olen lukenut oppilaille joulukuun ajan joulukalenterikirjaa, ja tänä vuonna aion ottaa tuon tavan käyttöön myös omien lasteni kanssa, kun he nyt ovat (tai ainakin eisikoinen jo on) niin isoja, että pystyvät vielä seuraavanakin päivänä muistamaan, mitä olemme aiemmin kirjasta lukeneet. Oppilaiden kanssa oli oikein mukava aloittaa aamut lukemalla kirjaa (teko)joulukuusen kynttilöiden valossa, ja omien lasteni kanssa aion ottaa tavaksi lukea joulukalenterikirjaa aina iltaisin ennen nukahtamista.

Sain yllättäin Lector Kustannus Oy:ltä paketin, josta löytyi Merja Mäen kirjoittama ja Kristiina Mäkimattilan kuvittama joulusatukirja Unilehmän joulutarina (2017, 52 sivua). Kirja on jaettu 24 lyhyeen lukuun, ja se on siis tarkoitettu luettavaksi joulukuun 1. - 24. päivänä. Luultavasti luemme juuri tämän kirjan lasteni kanssa joulukuussa, enkä siksi ole vielä lukenut tätä heille. Itse tietysti lukaisin kirjan jo läpi, ja se vaikuttaa sympaattiselta mutta myös sopivan jännittävältä satukirjalta, jonka tarinassa on mukana kunnon annos joulun taikaa.

Kirjassa seikkailee Koo-Koo-Kuukeli ja muita vuodenaikakertomuksia -kirjan tarinoista tutuksi tullut Unilehma ja hänen kaverinsa Eino-poika. Unilehmä osaa tuudittaa kaikki lapset laulullaan uneen, ja nyt hänen apuaan tarvitaan Joulupunkin maassa. Ilkea Pohjan noita aikoo nimittäin estää joulupukkia jakamasta lahjoja lapsille. Hän on langettanut sellaiset taiat, että pukin reki ei pääse lentoon, eikä kukaan pääse livahtamaan pakettien kanssa matkaan noidan tietämättä. Joulupukki pyytää Unilehmää nukuttamaan noidan, joka pitää tietysti ensin löytää.

Unilehma, Eino ja äreä Kitkerä-tonttu lähtevät etsimään noitaa. Tämä äkkää kuitenkin juonen, ja onnistuu vangitsemaan Unilehmän! Tarvitaan paljon ystävällisiä, rohkeita ja yllättäviä tekoja tekoja ennen, kun noidan taika saadaan kumotuksi! Syy noidankin ilkeydelle selviää, eikä sen takana olekaan vähempää kuin yksinäisyys ja pelko. Tarina on siis sisällöltään aika perinteinen satu, jossa hyvä voittaa ja pahakin lopulta löytää hyvän itsestään. Kuvitus on kerrassaan suloista.

Pidin tarinasta, mutta ainoastaan sen lopussa oleva maahinkaisen toteamus: "Olemme molemmat kotoisin Pohjan maasta. Ei minuakaan kukaan täällä voi ymmärtää", hieman ärsytti minua. Unilehmäkin mietti mielessään, mahtaako se nyt pitää paikkansa ja onko se kuitenkaan syy, miksi noidan pitää lähteä pois. Olen ehkä hieman turhantarkka, mutta kyllä lapsille suunnatussa sadussa voisi viestittää, että ei ole väliä, mistä toinen on kotoisin, hän voi silti olla ystävä ja asettua asumaan, mihin huvitttaa.

Listaan tähän loppuun myös muutaman muun kirjan, jotka sopivat hyvin joulukalenterikirjoiksi tai ovat jopa sellaisiksi tehtyjä:

Timo Parvela & Virpi Talvitie (kuv.): Maukka, Väykkä ja mielentön lumipallo (Tammi 2009, 149 sivua):

Tämän lastenkirjan luimme luokassa oppilaiden kanssa. Kirjan alussa Väykkä tekee Maukalla suurensuuren joulukalenterilumipallon, joka kuitenkin pääsee karkaamaan ja vierii kylään tehden isoa tuhoa. Monen eläimen joulu meinaa mennä sen takia pilalle, mutta Maukka onnistuu kääntämään ahneuksissaan tilanteen edukseen ja huijaa koko kylää näytellen pelastavaa sankaria.

Takakannesta: Maukka, Väykkä ja mieletön lumipallo on kertomus yllätyksestä, ystävyydestä, ahneudesta, auttamisesta ja joulun tarkoituksesta. Se sisältää suuria tunteita ja pieniä huijauksia ja pieniä tunteita ja suuren huijauksen. Ja lopussa on tietysti ihme.

Sinikka Nopola, Tiina Nopola ja Markus Majaluoma (kuv.) (Tammi 1993, 127 sivua):

Tämä lastenromaani, ei ole varsinaisesti joulukalenterikirja, mutta aikuinen voi jakaa kirjan 24 pätkään ja lukea kirjan joulukalenterikirjan tapaan. Tarina on nimittäin mitä mainioin: Kaiken jouluvalmistelun ja kiireen keskellä Kattilakosken talosta alkaa kadota jouluruokia, eikä kenelläkään ole tietoa mihin. Poliisit väittävät, että Kattilakosket ovat itse syyllisiä, mutta lopulta varkaaksi epäillään vähän jokaista lähipiirin ihmistä. Isonapa ja Vilttitossu ottavat tarinassa mittaa toisistaan, ja vilahtaapa kertomuksessa jopa aito tonttukin.

Kirjan pohjalta on muuten tehty tv:ssä (Ylellä) esitetty joulukalenterisarja, jota näytettiin myytävän nyt ainakin Lidlissä.

Sirkka Knuutila ja Taru Castrén: Rosmariini ja joulun taika (Kolibri 2007, äänikirja Tammi)

Tämä minulla on itseasiassa äänikirjana CD:llä, jossa kirjan 24 lyhyempää osaa lukee ääneen Erja Manto. 

Rosmariini on neuvokas tonttutyttö, joka asuu kylässä lähellä Joulupukin pajaa. Joulun alla kuullaan kauhea uutinen: ilkeä noita on varastanut joulun taian. Ilman sitä Joulupukki ei pysty jakamaan lahjoja. Rosmariini päättää pelastaa joulun. Ehkä noita ei olekaan niin paha kuin kaikki luulevat? Tonttutarinassa on 24 osaa - yksi adventin jokaiselle päivälle. Jännittävää tarinaa on hauska lukea joulua odotellessa. (kirjasampo.fi)

Tuula Korolainen (toim.) &  Virpi Penna (kuv.): Ihan täysi tonttu! (Lasten Keskus 2015)

Joulukalenterimainen lorukirja, johon on koottu kahdeksan runoilijan eli Hannele Huovin, Pia Perkiön, Jukka Itkosen, Tuula Korolaisen, Kaija Pispan, Eppu Nuotion, Jukka Parkkisen ja Annika Sandelinin kirjoittamia joulurunoja.

Johanna Förster ja kuvittaja Katri Kirkkopelto: Mustan possun valkea joulu (Lasten Keskus, 2006)

Tämän kirjan esittelin blogissani vuonna 2014, ja se teki minuun vaikutuksen. Kirjassa käsitellään isoja asioita kuten yksinäisyyttä. Perheen Valtteri-poika ei löydä ystäviä eikä tunne yhteenkuuluvuutta oman luokkansa kanssa. Äiti on kiireinen etsiessään joulutunnelmaa, eikä isästäkään oikein ole apua. Tämä sopiikin luettavaksi hieman isompien alakoululaisten kanssa.

Kirjoitin kirjasta aiemmin näin: Mustan possun valkea joulu alkaa syksystä ja päättyy jouluaattoon. Kirjassa seurataan, miten asuntolaiva ja sen väki valmistautuvat talventuloon. Tässä kirjassa on kuusitoista lukua, joten sen voisi alaluokilla lukea vaikka joulukalenterikirjana. Kirjasta löytyy muun muassa teemoja ystävyys, yksinäisyys, ihmissuhteet, kiusaaminen ja erilaiset perheet, ja sitä voisikin käyttää keskustelunavauksena esimerkiksi etiikan ja uskonnon tunneilla.

Tuleeko mieleesi muita kirjoja, jotka soveltuvat luettaviksi joulukalenterimaisesti?