Aistit kuitenkin kiinnostavat heitä - vaikkeivät he osaa nimetä näköä, kuuloa jne. juuri aisteiksi - ja olemmekin nyt lukeneet innolla Lasten Keskuksen kustantamaa uutta kirjaa Fiksut faktat: Miten aistit toimivat? (2017). Kirja ei ole kotimainen, vaan sen on kirjoittanut Katie Daynes ja suomentanut Kalle Nuuttila. Kuvituksen on tehnyt Christine Pym, ja kokonaisuuden on suunnitellut Suzie Harrison. Tämä kirja ei ole aivan niin toiminnallinen kuin minun lapsuuteni aistit-kirja, mutta pieniä lukijoita varten on selvästi ajateltu, mistä kertovat pahviset kannet ja sivut, lukuisat läpät ja yksinkertaiset sekä lyhyet tekstiosuudet.
Kirja esittelee viisi aistiamme, ja lopuksi kerrotaan yhden aukeaman verran yleistä tietoa aisteista. Kirja toimii niin, että jokaisen luukun kohdalla on joku eläin tai ihminen, joka esittää aisteihin kysymyksen, johon luukun alta sitten löytyy vastaus. Onkin hauska, miten ensin lapsille kerrotaan vaikkapa ihmisen tuntuaistista ja sitten laajennetaan aihetta eläimiin. Miten ja miksi -kysymykset ovat muuten kuin suoraan pienten kyselyikäisten lasten itsensä suusta kuultuja!
Tässä esitellään neljä päämakua. Hiukan jäin ihmettelemään, mihin viides maku umami on unohtunut. Onko se liian epämääräinen vai eikö sitä enää lasketakaan mauksi tai päämauksi? |
Miten aistit toimivat on kiinostava, simppeli ja hauskasti kuvitettu tietokirjan noin 3 - 6-vuotialle lapsille. Tämäkin kirja sopii oikein hyvin vaikka joululahjaksi!
Minullakin on yksi aistikirja, kirpparilta saatu. Olisi kiva lukea tuo sinun esittelemäsikin. Ruskea luukku näyttää kutsuvalta, kuin piirongin laatikko. Mitähän siellä lukee ? 😀
VastaaPoistaIhan totta, tuo ruskea luukku on aika houkutteleva - varsinkin, kun siinä ei olekaan mitään kysymystä! Nyt täytyy kyllä myöntää, etten muista, mitä laatikkoon kätkeytyy, ja kirjakin on nukkuvan lapsen huoneessa, eli en edes pääse tarkistmaan! :O
PoistaKiva vinkki lukea lasten kanssa. Tällaisia lasten tietokirjoja pitäisi olla enemmänkin, koska lapsia kiinnostaa monenlaiset aiheet. Meillä päiväkodissa, jossa joskus olin töissä, kiinnosti kovasti kaloista kertova kirja. Kun sain jostain lahjotuksena sienikirjan ja vein sen taas töihin, sekin kiinnosti lapsia.
VastaaPoistaOlen ihan samaa mieltä, että pienille lapsille pitää tarjota tietokirjoja tutkittavaksi ja luettavaksi, sillä aika monella lapsella on kova tarve tietää asioita, ja tietokirjoja on kiva tutkia. Ihanaa, että päiväkodissa on ollut mahdollista lukea kirjoja, ja aika hauskaa, että sienetkin kiinnostivat!
PoistaKyllä, olin itsekin aivan yllättynyt sienikirjan suosiosta. Kuvatkaan eivät olleet erikoisen houkuttelevia mielestäni ja veinkin kirjan lähinnä ehkä askarteluja varten. Kirja kelpasikin lukuun eikä kohdannut ikävää kohtaloa tulla silputuksi.
PoistaHeh, sienikirja vältti sitten täpärästi ikävän(?) kohtalon. Muistan, mi saisimme aikoinaan koulussa vanhoja mantsan ja bilsan kirjoja. Tuntui aika hurjalta leikellä oikeaa (oppi)kirjaa.
Poista