Kirja tunnekasvatuksen tueksi: Zorro-kettu ja harmipussi

Tuntuu, että tunnekasvatus on nyt kovasti pinnalla, mikä on mielestäni hyvä asia. Aiheesta järjestetään kursseja vanhemmille ja kasvattajille, ja myös lastenkirjojen joukosta löytyy kirjoja, jotka on tehty vartavasten sillä ajatuksella, että ne auttavat lapsia ymmärtämään omia tunteitaan ja niiden aiheuttamia reaktioita.

Eräs tälläinen kirja on Salme Honkasen yhdessä Lassi Valkaman kanssa kirjoittama ja Honkasen kuvittama kuvasatukirja Zorro-kettu ja harmipussi (Pieni Sirkus 2017, arvostelukappale kirjailijalta). Kirjan päähenkilö on pieni Zorro-kettu, joka eräänä päivänä pahoittaa kovasti mielensä joutuessaan kiusaajien pilkan kohteeksi. Kettupolo ei oikein tiedä, miten saisi pahan mielen paremmaksi, eikä ymmärrä, miksi jotkut ovat ilkeitä.

Kotona äitikettu ei pakota lastaan puhumaan, vaan kertoo tälle sen sijaan tarinan Elmo-pussinäädästä, jolle on joskus tapahtunut jotain kurjaa, minkä vuoksi siitä on tullut aikamoinen räyhänhenki. Kaikki ovat alkaneet kutsua sitä Rontiksi, ja vähitellen se alkoi ajatella itseään Ronttina.

Rontti kantaa kaikkialle mukanaan Harmipussia, johon se keräsi harmituksia, ikäviä muistoja ja kiusankappaleita. Niistä se muokkasi pahanmielenmöykkyjä. Harmipussi on raskas kantaa, mutta lopulta Rontti ei osaa olla ilman sitä, eikä keksi, millä täyttäisi pussinsa, jos se tyhjenisi. Rontti on surullinen eläin, joka ärhentelee muille, kun ei muuta osaa, kiukuttelee, kun sitä torutaan, eikä ainakaan osaa pyytää anteeksi.

Sitten Rontti kohtaa kaksi lammasta, jotka näkevät sen ärhentelyn taakse ja ymmärtävät, että Rontti ei osaa muunlaista käytöstä, vaan ärhentelee epävarmuutensa, pahanmielensä ja pelkojensa takia. Lampaat lupaavat auttaa Ronttia ja kutsuvat apuun kaksi taikakettua Bluun ja Auroran. Nämä tulevat ja auttavat Ronttia hyvästelemään Harmipussin harmit ja lähettävät ne revontuliksi taivaalle. Harmipussi tyhjenee, ja Rontti nimeään sen Aarrepussiksi ja päättää taas itse olla Elmo ja ihan sellainen kuin itse haluaa.

Äidin kerrottua tarinan Zorro oivaltaa, että huolet helpottuvat, kun niistä puhuu. Niinpä hänkin kertoo äidille kiusaajista, ja he miettivät, mitä kiusaajille voisi sanoa. Hän keksii, että ehkä jokin harrastus voisi auttaa ilkeilijöitäkin tulemaan paremmalle mielelle. Zorro nokahtaa lopulta hyvällä mielen siihen lohduttavaan ajatukseen, että pahan mielen tullessa voi taikakettu Bluu ehkä auttaa sitäkin.

Zorro-kettu ja harmipussi -kirjan vahvuus on se, että se käsittelee tunteita, pahaa mieltä ja ilkeilyä hyvin monelta kantilta. Tarina antaa ymmärtää, että kiusaajatkin saattavat vain purkaa omaa pahaa mieltään, ja harmitukset aiheuttavat äksyilyä. Joskus pahastamielestä on vaikea päästä irti ja huolet saattavat kasaantua. Omia tunteitaan voi kuitenkin hallita ja olo voi helpottua, kun kohtaa jonkun, joka jaksaa olla ystävällinen, ja huolista kannattaa jutella.

Vaikka tarina on paikoin aika vertauskuvallinen,  se on myös paikoin melko opettavainen ja moni asia on selitetty hyvin perinpohjaisesti. Tekstiä on kohtalaisen paljon, joten ehkä pieni tiivistys olisi ollut paikallaa, sillä nyt huomasin, että omien lasteni ajatukset alkoivat ainakin harhailla pidemmissä tunnelmanmaalailukohdissa ja monisanaisissa selityksissä. Ja vaikka Zorro-kettua lohdutti kirjan lopussa ajatus taikahännillään huiskivista ketuista, eivät todella voimakkaat tunteet välttämättä tosielämässä katoa pelkällä ajatuksella mielikuvituseläimestä. Ystävällisten lampaiden osuutta Rontin auttajina olisikin siis voinut vielä korostaa. Jos lapsella on oikeasti mennyt tunteet niin solmuun, että hän kantaa jatkuvasti mukanaan omaa harmipussiaan, hän tarvitsee lähelleen jonkun, joka jaksaa nähdä lapsen negatiivisen käytöksen taakse, olla läsnä, jos lapsi haluaa puhua ja ohjata lasta toimimaan tunnemyrskyssä rakentavalla tavalla.

Zorro-kettu ja harmipussi sopii ääneenlukukirjaksi noin 4 - 8-vuotialle lapsille, ja sen tarkoituskin on herättää lukijassaan ja kuulijassaan ajatuksia sekä keskustelua. Kirjassa onkin myös joitakin kysymyksiä, jotka aikuinen voi lukea keskustelun herättäjinä.