tiistai 3. marraskuuta 2015

Kepler62 kirjat yksi ja kaksi

"Vau, pakko lukea heti toinen osa!" oli ensimmäinen ajatukseni luettuani Timo Parvelan ja norjalaisen Bjørn Sortlandin yhdessä kirjoittaman nuortenromaanin Kepler62. Kirja yksi: Kutsun (WSOY 2015, arvostelukappale kustantajalta). Onneksi minulla oli sarjan toinen osa Kepler62. Kirja kaksi: Lähtölaskenta (WSOY 2015, arvostelukappale kustantajalta) hyllyssäni, joten sain jatkaa Kepler62:den parissa vielä toisenkin kirjan verran!



Sarjan kahdessa ensimmäisessä osassa tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen, ja ne alkavat Maa-planeetalta, jossa elämä vaikuttaa varsin synkältä. Ilmasto on muututtunut ja ihmisiä on liikaa, eikä Maa pysty enää elättämään ihmiskuntaa. Tuoreista hedelmistä, maidosta, leivästä ja uusista vaatteista on tullut luksusta, joihin tavallisilla tallaajilla ei ole varaa. Yhdestä Coca Cola -pullosta joutuu maksamaan satoja euroja ja tavallisinta ruokaa on maissi. Sortlandin ja Parvelan luoma maailma tuntuu karulta, armottomalta ja ahdistavaltakin. Hallitus valvoo kaikkia, ja ihmisiä voidaan nanotuunata. Esimerkiksi osasta alakouluikäisistä lapsista on nanotuunauksen avulla tehty lapsineroja, joilla kuitenkin on vielä lasten tunteet ja mielihalut.

Pasi Pitkäniemen kuvitusta kirjasta Kepler62. Osa yksi: Kutsu (WSOY 2015)

Sarjan ensimmäisessä osassa päähenkilöinä seikkailevat veljekset Ari ja Joni, jotka ovat tottuneet pärjäämään kahdestaan. Yläkouluikäinen Ari huolehtii pikkuveljestään Jonista, sillä heidän äitinsä on jatkuvasti muualla etsimässä "jotain parempaa", eikä poikien isä koskaan edes ole asunut kotona. Ari vaikuttaa olevan niin sanottu "nuori kapinallinen", joka on valmis vaikka varastamaan kaupasta, jotta saa tarjota pikkuveljelleen hedelmiä. Hän ei luota hallitukseen, jonka slogan kuuluu: "Hallitus on ystävä." Pojat saavat käsiinsä himotun PlayStation pelin Kepler62:den, jonka huhutaan olevan mahdoton pelata läpi. Ihmiset ympäri maailmaa uskovat, että läpäisemällä pelin voi päästä "jonnekin parempaan paikkaan".  Ari elättelee toivoa, että pelin ratkaisijat pääsisivät katveeseen, eli paikkaan, johon hallituksen valvonta ei yllä.

Tiukasti yhteistyötä tehden Ari ja Joni onnnistuvat pelaamaan pelin loppuun, mutta vaikuttaa siltä, että puheet kutsusta ovat vain huuhaata. Joni sairastuu merkilliseen kuumetautiin, ja poikien äiti palaa kummallisten tapahtumien seurauksena kotiin. Pojat ymmärtävät, että kaikki ei kotona ole sitä miltä näyttää, ja etsivät vielä kerran ratkaisua Kepler62:desta. Kun mystinen kutsu sitten tulee, joutuvat nuo kaksi lasta päättämään, jättävätkö he taakseen entisen elämänsä ja lähtevät kohti tuntematonta. Voitte arvata, minkä ratkaisun pojat tekevät!

Pasi Pitkäniemen kuvitusta kirjasta Kepler62. Osa yksi: Kutsu (WSOY 2015)
Sarjan toisen osan kirjoitusvastuu on ollut Sortlandilla, ja kirjan on suomentanut Outi Menna. Toisessa osassa päähenkilö on yläkouluikäinen, ökyrikas norjalainen Marie. Tyttö on Arin ja Jonin tavoin tottunut pärjäämään omillaan, sillä hänen äitinsä on kuollut ja aseteollisuudella vaurastunut isä kulkee jatkuvasti ympäri maailmaa työmatkoilla. Marie asuu jättimäisessä platsissa palvelijat seuranaan, eikä hänellä juurikaan ole ystäviä. Marie on skeptikko ja tottunut saamaan kaiken haluamansa. Hän tietää, että kaikki on ostettavissa, ja onkin valmis maksamaan tietokonenörteille kymmeniätuhansia, jotta nämä ratkaisevat Kepler62:den hänen puolestaan. Eräs poika pääsee pelin läpi, ja yllättäen vaikuttaa siltä, että tämän Kepler62:den loppu onkin hieman erilainen kuin Arin ja Joni ratkaisemassa pelissä. Myös Marie saa kutsun, ja suuntaa sen kehoituksesta Yhdysvalloissa sijaitsevalle Area 51:lle, eli paikkaan, jossa amerikkalaiset kehittävät mystisiä vempeleitä ja jossa heidän huhutaan myös piilottelevat avaruuden olentoja.

Pasi Pitkäniemen kuvitusta kirjasta Kepler62. Osa kaksi: Lähtölaskenta (WSOY 2015)


Marielle selviää, että hänet ja joukko muita lapsia on tarkoitus lähettää avaruuteen selvittämään, olisiko ihmisillä mahdollisuus asettua asumaan Maa-planeetan ulkopuolelle. Lapsia koulutetaan tukikohdassa maan alla ja heitä valmistellaan avaruuslentoa varten. Marie kuulee kahdelta suomalaispojalta - Arilta ja Jonilta - huhun, että jossain tukikohdan sokkeloissa todella piilotellaan avaruusolentoja. Marie onnistuu uhkailemaan tiensä huoneeseen, jossa olijoita säilytetään. Rumankaunis Kuiskaajaksi nimetty avaruusolio onnistuu komminikoimaan Marien kanssa ja herättää tytössä kaipuun päästä pois koko tukikohdasta. Marien yritys päästä ulkomaailmaan kuitenkin epäonnistuu, tyttö tainnutetaan, ja herätessään hän huomaa olevansa sidottu avaruuskapseliin. Marie tajuaa lähtölaskennan alkaneen!

Pasi Pitkäniemen kuvitusta kirjasta Kepler62. Osa kaksi: Lähtölaskenta (WSOY 2015)

Pasi Pitkäniemen kuvitusta kirjasta Kepler62. Osa kaksi: Lähtölaskenta (WSOY 2015)

Parvela ja Sortland ovat luoneet yhdessä kuvittaja Pasi Pitkäsen kanssa kiehtovat kuusiosaisen kirjasarjan, josta on tällä hetkellä ilmestynyt nämä kaksi ensimmäistä osaa. Kirjoissa tarina yhdistyy saumattomasti kuviin, jotka tekstin lailla kuljettavat tarinaa eteen päin. Kirjat ovat onnistunut sekoitus romaania, sarjakuvia ja videopelejä. Vaikka pelien maailma on minulle vieras, ahmaisivat nämä kirjat minut mukaansa välittömästi. Uskon, että nämä kirjat ovat erityisesti poikien mieleen. Voisin kuvitella, että nekin pojat, jotka eivät juuri paljon lue, innostuisivat näistä kirjoista. Oma mieheni kiinnostui ensimäisen osan kannesta, ryhtyi selaamaan kirjaa, uppoutui lukemaan sitä ja lopetti vajaa parin tunnin kuluttua luettuaan koko teoksen.

Sarjan ensimmäisen osan on lukenut ja esitellyt muun muassa Katja Lumiomena -blogissaan. Ovatko Kepler62 -kirjat jo sinulle tuttuja?

7 kommenttia:

  1. Näihin pitää kyllä tutustua. Kuvitus on mahtavan näköistä. :) Kiva, että on sekoiteltu eri tyylejä ja lopputulos on näin näyttävä.

    VastaaPoista
  2. Tiedät, minä itseasiassa ajattelinkin kirjaa lukiessani, että sinä varmasti pitäisit tästä!

    VastaaPoista
  3. Meillä on kakkososa tuolla nuorison läjässä odottamassa, että saamme yhden toisen avaruusseikkailun päätökseen. Jostakin syystä odotan ja uskon tykkääväni kakkosesta ykköstä enemmän. En oikein lämpene tälle tyylille, että ykkösosa on melkein vain valmistelua varsinaiseen seikkailuun ja sitten on odoteltava seuraavaa. Vaikka varmasti nuorille lukijoille on helpompaa tarttua ohueen kirjaan osa kerrallaan, kuin saada paksu järkäle kerralla luettavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas pidin ykkösestä jopa kakksota enemmän. Tämä jako useampaan osaa taitaa tosiaan palvella ensisijassa pienempiä lukijoita, mutta myös kirjasarjan rakennetta.

      Poista
    2. Meillä päästiin viimein aloittamaan toinen osa. Se vei kyllä heti mukanaan. Harmittaa, että en flunssaisena jaksanut lukea lapsille kuin kaksi lukua. Toivottavasti haluavat kuunnella viikonloppunakin.
      Avaruusteema meinaa vallata koko elämän, kun olemme lukeneet avaruusapinoita ja Kepleriä ja itse kuuntelen Yksin Marsissa.

      Poista
  4. Luin Kutsun eilen ja kuinka ollakaan, minunkin ensimmäinen ajatukseni oli halu lukea toinen osa heti putkeen. Täytyy nyt odotella sitä kirjastosta. Mukavan koukuttava ja nopealukuinen, mutta rivien takana avautuu laajempi maailma. Toivottavasti kohderyhmäkin löytää kirjat.

    VastaaPoista
  5. Do you prefer Pepsi or Coke?
    PARTICIPATE IN THE POLL and you could get a prepaid VISA gift card!

    VastaaPoista