Tapahtumat alkavat, kun Saara saa syntymäpäivälahjaksi videokameran, jolla hän kuvaa sisarustensa (?) kanssa musiikkivideoita. Lasten Veijo-koira pyörii turan innokkaasti keskellä kuvauksia, joten lapset päättävät ottaa sen mukaan filmaushommiin. Jannen lempiohjelma on Avara luonto, ja niinpä Veijosta tehdään luontodokumentin tähti. Se saa selkäänsä lohikäärmeen siivet, mutta ei yllättäen olekaan oikein yhteistyöhaluinen, eikä lohikäärmettä saada taltioitua filmille.
 |
| Maija Haavisti ja Aura Ijäs: Seeprakoiran seikkailut (Nordbooks 2015) |
Naapurista haetaan leijonalta näyttävä Tessu-koira lainaksi, ja Avaraan luontoon saadaan siten esiintyjäksi lähes aito jalopeura. Veijosta tehdään tällä kertaa seepra, ja lapset vievät koirat puistoon tarkoituksenaan kuvata villi taka-ajokohtaus. Takaa-ajo filmille tallentuu, mutta ei suinkaan sellainen, kun kaverukset aluksi toivoivat... Hyvää materiaalia he silti saavat kuvattua, ja meinaavat tikahtua nauruun katsellessaan videota kotona tietokoneelta. Lopputulos ladataan tietenkin Internetiin, jotta kaikki muutkin pääsevät ihailemaan sitä.
 |
| Maija Haavisti ja Aura Ijäs: Seeprakoiran seikkailut (Nordbooks 2015) |
Kirjan takakannessa lukee, että Seeprakoiran seikkailut kuvakirja 4 - 6-vuotialle, mutta minä suosittelisin tätä pikemminkin 6 - 9 -vuotiaille lukijoille. Kirjan lapset ovat suunnilleen sitä ikäluokkaa, ja uskon, että esi- ja alkuopetusikäiset lapset voisivat hyvin samastua kirjan päähenkilöihin. Kerronta on tosiaan aika nopeatempoista, eikä kaikkea tapahtuvaa ole kirjoitettu "auki", vaan lukija saa itse päätellä osan. Tämä vaatii lukijalta tai kuuntelijalta kykyä ymmärtää kuulemastaan/ lukemastaan sellaista, mitä tekstissä ei suoraan sanota. Aura Ijäksen laatima kuvitus onkin tärkeässä roolissa, sillä myös se vie kertomusta eteen päin. Ijäksen kuvissa henkilöt ovat mangatyylisiä, suurisilmäisiä hahmoja, jollaisia myös monet minun oppilaani tykkäävät piirtää.
 |
| Maija Haavisti ja Aura Ijäs: Seeprakoiran seikkailut (Nordbooks 2015) |
Minulle tuli välittömästi kirjan luettuani mieleen, että tämän kirjan voisin lukea koulussa oppilailleni. Se toimisi hyvin motivaattorina draamajaksoon, jonka lopuksi oppilaat voisivat filmata oman lyhytelokuvansa, dokumenttiohjelmansa, uutiset tai vaikka musiikkivideon.
Tässä on kivasti ajankohtainen aihe! Yksi tuttu kolmasluokkalainen tyttö harjoittelee kovasti tubettamista: hän tekee kyllä videopäiväkirjaklippejä, muttei koskaan laita niitä julki. Aihehan koskettaa yhä nuorempia.
VastaaPoistaTämä on todella ajankohtainen aihe, ja halutessaan kirjailija olisikin voinut jotenkin pohtia, sopiiko kaikkea automaattisisesti ladata youtubeen tmv. Nyt tästä jää puuttumaan tuo kriittinen ajattelu kokonaan. Kuten sanoit, aihe koskettaa yhä nuorempia, joten jonkinlainen kriittinen ote olisi voinut olla paikallaan. Toisaalta Seeprakoiran seikkalut varmasti rohkaisee lapsia luovaan toimintaan ja oman draaman tekemiseen, mikä sekin on hyvä asia.
PoistaKiitos arvostelusta! 4-6-vuotiaille oli alun perin minun hatusta heittämäni numero, ehkä konsultoin jotain toista lastenkirjailijaakin siinä. Kustantaja sitten laittoi sen joka paikkaan. Kirja on kyllä uponnut hyvin niille nelivuotiaille, mutta kyllä se on viihdyttänyt jopa 10-vuotiasta poikalaumaa, joten tosiaan alakanttiin on tuo "yläikäraja".
VastaaPoistaOpettajalla on tietysti pedagogisempi näkemys lastenkirjoihin kuin tällaisella maallikolla. :->
Kiitos itsellesi! Voin hyvin uskoa, että kymmenvuotiaat pojat ovat tykänneet lukea/ kuunnella tätä. Tuo video- ja kännykkäkuvaaminen on heille niin jokapäiväistä, että aihe varmasti kiinnostaa. Ikärajat ovat onneksi aika liukuvia, ja minusta on tärkeää, ettei hyvää kirjaa torpata liian kirjaimellisesti luettujen ikäsuositusten tähden. On ollut mukava huomata, kuinka moni ekaluokkalainenkin vielä uppoutuu kovin mielellään kuuntelemaan, kun kuvakirjoja luetaan heille ääneen. :)
Poista