Ihanan kamala lähiönoita Taika Taksinen ja onnistunut kirjailijavierailu

Siri Kolu kävi tuossa taannoin koulussamme kirjailijavierailulla. Oppilaat nauttivat hänen humoristisesta esiintymisestään, ja ekaluokkalaiset kirjaimellisesti kierivät lattialla naurusta. Vierailun onnistumisesta kertoi kuitenkin myös muutama muu seikka: Kiirehdimme vierailun jälkeen syömään, ja edessäni olevilla viidesluokkalaisilla oli hurja kiire ottaa ruokaa, viedä tarjottimet pöytään ja sitten juosta: "Jos vielä saataisyhteiskuva sen kirjailijan kanssa". Eräs ekaluokkalainen tyttö puolestaan istui koulupäivän jälkeen naulakkojen alla ja luki koulun kirjastosta hakemaansa Me Rosvoloita. Kysyin, mitä hän siellä tekee. "No mä luen tätä nyt, kun se kirjailija oli niin hauska!" kuului tytön vastaus. Iltapäivällä menin lähikirjastoomme ja ilahduin suuresti, kun näin muutaman 3.-4.-luokkalaisen tutkimassa hyllyä, jossa Rosvolat olivat näyttävästi esillä (hyvä ajan tasalla olevat kirjastotätimme!) Ehkä paras kommentti tuli kuitenkin kuudesluokkalaisilta pojilta. He nimittäin vannottivat opettajalleen, että eivät sitten lue mitään muuta kirjaa ennen, kun ovat kuulleet siitä isotissisestä lähiönoidasta. Ja isotissisestä lähiönoidasta he nyt sitten seuraavaksi luokassa kuulemma lukevat!

Kirjan kuvat: Lena Frölander-Ulf

Tuo isotissinen lähiönoita on tietysti Taika Taksinen, eli Kolun viimeisimmän nuortensarjan pahis. Tervemenoa Taika Taksinen (Otava) ilmestyi viime vuonna, ja kirjaan on Kolun mukaan tulossa jatkoa ensi syksynä. Kirjan päähenkilö on kymmenvuotias Roosa, joka muuttaa persoonallisen perheensä kanssa vanhaan omakotitaloon Sirkuslaakso-nimiseen kaupunkiin. Sirkuslaakson asukkaat rakastavat tapahtumien ja juhlien järjestämistä, ja siellä missä on juhlat, on paikalla myös kunnallispoliitikko Taika Taksinen isojen, punaisten ilmapallojensa kanssa sekä kahden kissamaisen apurinsa kanssa.

Hyvin pian Roosa huomaa, että Taika Taksisessa ja hänen seurueessaan on jotain pahasti pielessä. Roosa alkaa uuden ystävänsä Larsin kanssa selvittämään Taikan puuhia, ja kaksikko vakuuttuu siitä, että Taika Taksinen on itseassa kunnallispoliitikoksi naamioitunut lähiönoita. Noidan tarkoitus on niinkin kamala kuin lapsien kaappaaminen itselleen voimapattereiksi. Roosa ja Lars ryhtyvät toimiin estääkseen noidan suunnitelmat, sillä kaapatut lapset eivät koskaan enää näytä vapautuvan (ainakaan lapsina), eivätkä edes lasten vanhemmat muista näiden olemassaoloa.

Taistellakseen tehokkaasti lähiönoitaa vastaan Lars ottaa tietokoneella yhteyttä lapsiin eri puolilla maailmaa ja ryhtyy yhdessä Roosan kanssa kirjoittamaan lähiönoidan nujertamiseen tähtäävää taistelukirjaa. Tervemenoa Taika Taksisen rakenne onkin mielenkiintoinen, sillä joka toinen luku on ote tuosta taistelukäsikirjasta. Siinä selvitetään, mitä lapset voivat oikeasti tehdä epäillessään jonkun aikuisen olevan naamioitunut lähiönoita. Lasten kannattaa esimerkiksi epäillä noidiksi kaikkia sellaisia aikuisia, jotka ovat paljon tekemisessä lasten kanssa, puhuvat paljon, rakastavat kirkkaita värejä ja käyttävät lapsia kiinnostavia asusteita kuten huiveja tai avainnauhoja. Jos henkilö osoittautuu lähiönoidaksi, pitää häntä vastaan ryhtyä heti taisteluun!

Taistelu lähiönoitaa vastaan ei suinkaan ole helppoa - sen saavat Roosa ja Larskin huomata ihan käytännössä. Onneksi on olemassa päiviä, jolloin lasten voimat ovat normaalia suurempia, ja jokaisella lähiönoidalla on myös jokin heikkous. Lähiönoidat ovat siis voitettavissa.

Tervemenoa Taika Taksinen on oikeasti aika jännä lastenkirja, joka varmasti kiinnostaa monia alakouluikäisiä lapsia ekaluokkalaisista kuudesluokkalaisiin asti. Minä en lukisi tätä vielä omassa ekaluokassani, mutta varmasti vanhemmat tuntevat lapsensa niin hyvin, että osaavat arvioida sopiiko kirja jo heidän ekaluokkalaiselleen. Odotan jo innolla sarjan seuraavan kirjan ilmestymistä!

Kaikille tiedoksi: Tätä nimmaria hakiessani en suinkaan käyttänyt opettajan oikeutta ja törkeästi etuillut sitä suurta joukkoa oppilaita, joka jonotti saadakseen Siri Kolun nimmarin. Enkä edes töninyt yhtään lasta tieltäni - toisin, kuin eräs tuttavani niin törkeästi epäili! ;)

Ps. Tämän tekstin kirjoittamisen jälkeen vien mielihyvin tämän oman Tervemenoa Taika Taksinen -kirjani lainaan siihen kuudesluokkaan, jossa pojat jo odottavat kuulevansa isostissisestä lähiönoidasta.