Kiehtova Kevätuhrit

Luin hiihtolomalla muutaman oikein viihdyttävän kirjan, ja niistä koukuttavin oli ehdottomasti Kaliforniassa asuvan K. K. Alongin kirjoittama Kevätuhrit (Otava 2016, arvostelukappale kustantajalta). Kevätuhrit on uuden, nuorille aikuisille suunnatun sarjan avausosa, joka ilmestyy tänään 9.3. Ahmin kirjan yhden illan aikana, ja jäin koko loppulomaksi pohtimaan tarinan tapahtumia ja erityisesti sitä miten itse toimisin, jos suureksi epäonnekseni joutuisin samanlaiseen tilanteeseen kuin kirjan päähenkilöt. He ovat joukko suomalaisia nuoria, jotka ovat syystä tai toisesta selvinneet hengissä kuolemanaallosta, joka on pyyhkinyt yli - mikäli lapset pystyvät mitään päättelemään - koko maailman. Aallon seurauksena suurin osa ihmisistä ja eläimistä on kuollut silmänräpäyksessä, sähköt ovat lakanneet toimimasta ja osa henkiinjääneistä on muuttunut kuin toisiksi olennoiksi. (Varoitus: Sisältää juonipaljastuksia.)

Ainoat henkiinjääneet ihmiset näyttävät olevan nuoria, jotka joutuvat opettelemaan elämään kuolemanaallon jälkeisessä, tylyssä ja vaarallisessa maailmassa. Kourallinen henkiinjääneitä yhyttää toisensä tarinan kuluessa, ja yhdessä he luovat jonkinlaisen selviytymissuunnitelman. Nuorten pitää keksiä, mistä h esaavat ruokaa ja mihin päin Suomea asettuvat asumaan. He koettavat elää, vaikka kaikki heille rakkaat ihmiset ovat kuoleet, tai vielä pahempaa, muuttuneet verenhimoisiksi tappajiksi. Ei nimittäin riitä, että uudessä maailmassa elävien pitää yrittää löytää keinot selviytyä, mutta henkiinjääneet joutuvat vielä varomaan heitä, jotka kuolemanaalto muutti suorastaan hirviöiksi.

En voinut lukiessani olla vertaamatta Kevätuhreja 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa tv:ssä pyörineeseen Klaani-sarjaan. Siinä nuoret elivät maailmassa, josta aikuiset ovat kadonneet tappavan viruksen seurauksena. Kevätuhrien idea on melko samankaltainen, mutta vielä karmivampi. On hiuksianostattavan ahdistavaa ajatella, millaista olisi itse olla yksi kuolemanaallosta henkiinjäänyt. On kammottavaa ajatella eloonjääneiden kohtaloita, eikä itseään tai läheisiään edes halua kuvitella osaksi tarinaa. Kevätuhreissa ohitetaankin kuolemat melko pinnallisesti, ja päähenkilöt tuntuvat selviävän henkisesti ihmeen hyvin. Tarinassa on paljon väkivaltaa ja ehkä hieman turhaltakin tuntuvaa raakuutta. Silti, kaikesta väkivallasta ja ahdistavasta aiheesta huolimatta, Kevätuhrit on todella koukuttava kirja, jonka seuraavan osan ilmestymistä jo odotan.