Lisää vauhtia, Mimmi Lehmä!

Olemme viime aikoina lukeneet esikoisen kanssa useita Mimmi Lehmä -kirjoja, ja on ollut ilo huomata, miten nämä lehmän ja variksen puuhasteluista kertovat kirjat saavat nelivuotiaani paitsi kikattamaan ääneen, mutta myös innoittavat häntä erilaisiin leikkeihin. ("Hiljaa Lehmä! Varis miettii!" on nykyään kovin usein kuultu lausahdus kotonamme. Onneksi lapset huutavat sen pilke silmäkulmassaan, villisti keskenään kikattaen.)

Olen kuullut, että Mimmi Lehmä -kirjoja on kritisoitu sen takia, että Variksen puheenparsi ei ole aina kaikkein kauneinta. "Hiljaa lehmä!" Varis huutaa usein ja torppaa pessimistisesti Mimmin tekemiset lähes jokaisessa kirjassa. On tietysti ihan hyvä, että vanhemmat miettivät, millaisia kirjoja kannattaa lukea lukea lapselle, jotka helposti ottavat omaan puheeseensa mallia kuulemistaan kirjoista ja katselemistaan elokuvista. Minä en silti osaa pitää näitä kyseisiä kuvakirjoja huonoina esimerkkeinä, joita ei sopisi lukea leikki-ikäisille. Variksen tylytykset kyllä naurattavat lapsiani, ja he jopa matkivat tämän puheenpartta, mutta ymmärtävät selvästi, että kyseessä on vitsi. Ja vaikka eivät ymmärtäisi, voihan vanhempi aina selittää, miksi toiselle voi esittää asiat vähän kauniimminkin. Mimmi Lehmä itse on oiva esimerkki ystävällisesti, lempeästi ja iloisesti käyttäytyvästä henkilöstä. Rakastettavin ominaisuus tässä kahdella sorkalla kävelevässä lehmässä on kuitenkin hänen positiivinen tapansa katsoa maailmaa ja kohdata ajoittaiset vastoinkäymiset lannistumatta Ja sykkiihän tylyltä vaikuttavan Variksenkin sulkien alla lämmin ja ystävästään Mimmistä välittävä sydän.

Lisää vauhtia, Mimmi lehmä! (Kustannus-Mäkelä Oy 2016, arvostelukappale kustantajalta, alkuteos: Mera fart Mamma Mu!) on uusin Mimmi Lehmä -sarjan kuvakirja, ja sen on kirjoittanut ruotsalaisen kirjailijan Jujja Wieslanderin ja kuvittanut kirjailija-kuvittaja Sven Nordqvistin. Teoksen suomentaja on Kustannus-Mäkelän yksi luottosuomentajista eli Terhi Leskinen.

Lisää vauhtia, Mimmi Lehmä! -kirjassa Mimmi viettää kuumaa kesäpäivää kahlailemalla rantavedessä, pää pinnan alla, sukelluslasit päässään. Varis lennähtää paikalle ja ryhtyy tuttuun tapaansa ihmettelemään Mimmin puuhasteluja: " Mitä sinä oikein teet Mimmi? Kraak! Mitä ihmettä sinulla on päässä!?" Omaan, ihanan positiiviseen tapaansa Mimmi vastaa Variksen uteluihin ja esittelee tälle innoissaan Velipekan rannalle jättämät sukelluslasit, joilla voi katsella vedessä! Ja lisää vielä, että veden alla voi vaikka jutella kalojen kanssa! Variksen vastaus Mimmille on puolestaan hyvin tyypillinen kyynisyyteen taipuvaiselle Varikselle. "... Sinä et näytä kovin viisaalta", se nimittäin tuhahtaa Mimmi Lehmälle. Mimmi ei lannistu Variksen kommenteista - kuten ei yleensäkään - vaan lupaa auliisti lainata sukelluslaseja Varikselle. Lintu on kuitenkin jo huomannut muuta mielenkiintoista, ja ryhtyy ihmettelemään rannalle muodostettua leikkiveneiden satamaa.

Sven Nordqvistin kuvitusta teoksessa: Lisää vauhtia, Mimmi Lehmä!

Kaikesta innostuva Mimmi Lehmä esittelee pian Varikselle ylpeänä Velipekan ja Liisan tekemiä laivoja: "Velipekka ja Liisa ovat tehneet veneitä. ... Ja ne myös kelluvat oikeasti!" Lasten tekemät kaarna-, kaisla- ja puuveneet eivät kuitenkaan tee vaikutusta Varikseen. Ne ovat sen mielestä rumia, eikä niissä ole edes moottoria. Varis ei suin surminkaan halua jäädä uittamaan veneitä Mimmin kanssa, vaan lennähtää kotiinsa suuret ja vaihdikkaat suunnitelmat mielessään. Varis näet kaipaa lisää vauhtia, vauhtia, vauhtia!

Variksessa on aika paljon keksijän vikaa, ja pian sillä onkin paperille raapustettuna hienot suunnitelmat oman moottoriveneen nikkaroimista varten. Moottoriveneen rakentamiseen se tarvitsee vain Mimmin pyörän sisäkumin, isännän soutuveneen, ruuveja ja puutavaraa. Varis palaa rannalle toteuttamaan suunnitelmaansa, ja nyt on Mimmin vuoro kummastella ystävänsä touhuja. Varis ei kuitenkaan ehdi selitellä tekemisiään eikä kuunnella Mimmi Lehmän varoituksia. "Hiljaa lehmä! ... Varis on nerokas keksijä!" se mutisee ja jatkaa rakentamista. Mimmi yrittää huomauttaa, että rakentelu ei välttämättä pääty hyvin, mutta Varis sulkee varoituksilta korvansa, vääntää ja kääntää, kiristää polkupyörän sisäkumia isännän veneen poikki pää punaisena...

Sven Nordqvistin kuvitusta teoksessa: Lisää vauhtia, Mimmi Lehmä!

Seurauksena kaikesta tästä touhuamisesta ja vääntämisestä on ilmalento, joka tarjoaa Varikselle vauhtia vähän liiankin kanssa. Varis lentää ilmaan kuin ilotulitusraketti ja mätkähtää lopulta laiturille tähtiä nähden. Tyrmäyksen kokenut Varis lähtee sulat putoillen viipottamaan kohti Varismetsää ja lannistumaton Mimmi jää huutelemaan kannustavaan tyyliinsä sen perään: "Nähdään huomenna! Saat lainata silloin uimalaseja."

Nordqvistin kuvituksessa on hienossa tasapainossa leppeän kesäpäivän pysähtynyttä lempeyttä sekä vauhdikkaan variksen hurjaa kiitoa. Nordqvist kirjoittaa ja kuvittaa muuten myös ihanaa Viiru ja Pesonen -kirjasarjaa, mutta minulle itselleni hänen teoksistaan on ehkä tutuin ja rakkain on Miinun lähtee suureen maailmaan.

Luimme tämän kirjan eilen illalla ulkona, ja kirjan tapahtumat alkoivat elää nelivuotiaan leikeissä, mitä hienoimmalla tavalla. "Varis on nerokas keksijä!" lapsi mutisi ja juoksi uuden terassimme rakentamisesta jääneen lautakasan luokse, napsi mukaansa erikokoisia puupaloja ja ryntäsi taas kasaamaan niitä monimutkaisen näköiseksi rakennelmaksi. "Varis suunnittelee venettä! Varis tekee pienoismallia!" hän selitti innokkaasti. Ja toden totta... Pian pihallamme (ei vettä lähimaillakaan) komeili suuri moottoriveneen pienoismalli. Ensi viikolla mökillä pitää sitten kuulemma tehdä oikea kaarnavene purjeineen ja nikkaroida pikkuvasaralla hieno puuvene. Vanhempana ei tällaisessa tilanteessa voi kuin taputtaa mielessään käsiään ja ääneen kommentoida Mimmi Lehmää leikkien: "Varis, mitä sinä puuhaat? Varis, siitä tulee oikein hieno!"