Hurraa mielikuvitusleikit! (Siri ja vedenpaisumus)

Moni vanhempi ja kasvattaja on varmasti huomannut, että lapsilla on usein aivan mahtava kyky kuvitella kaikenlaista. Heidän mielikuvituksensa tuntuu olevan vailla rajoja ja leikeissä tapahtuu asioita, jotka tosielämässä eivät olisi mahdollisia. Osittain tämä tietysti johtuu siitä, että lapsi ei vielä tiedä kaikkia tosielämän rajoituksia tai ymmärrä elämään liittyviä ilmiöitä, joten lapselle voi ihan hyvin olla mahdollista, että kuolleet heräävät henkiin ja siellä oman sängyn alla asuu pelottava mörkö. Vähitellen lapsi alkaa tiedostaa, mikä on totta ja mikä tarua, mutta toivottavasti leikkii silti mielellään erilaisia rooli- ja mielikuvitusleikkejä. Niihin lapsi voi hyvin ammentaa ideoita ympäröivästä maailmastaan, tv-sarjoista, peleistä ja kirjoista. Meidän nelivuotiaamme, kuten olen jo useaan kertaan tämän kevään ja kesän aikana kirjoittanut, on nyt alkanut leikkiä roolileikkejä, ja valitsemiinsa rooleihin hän solahtaa usein jotain kirjaa luettuamme.

Leea Simola on kuvittanut ja kirjoittanut aivan valloittavan kuvakirjan Siri ja vedenpaisumus (Myllylahti 2016, arvostelukappale kustantajalta), jonka hauskuus perustuu juuri tähän lasten rajattomaan mielikuvitukseen ja kykyyn keksiä leikkejä, joissa ympärillä oleva maailma muuttuu joksikin aivan muuksi. Kirjassa mielikuvitusleikin pistävät pystyyn sisarukset Siri ja Siina sekä heidän pikkusisaruksensa Mokorolli. Ulkona sataa kaatamalla, eivätkä lapset saa lähteä ulos hyppimään lätököissä. Onneksi Siina keksii, että he voivat rakentaa keskelle olohuonetta oman Kyöpelinvuoren, jonne he suojautuvat kamalalta vedenpaisumukselta. Leikin aikana lapset muun muassa pelastavat Rampo-possun vedenpaisumukselta, hilaavat itselleen köysiradan avulla ruokaa Kultakalliolta sekä taistelevat hurjaa merihirviötä vastaan. Lasten vauhdikas seikkailu valitettavasti keskeytyy, kun isä ilmestyy yläkerrasta ja käskee lapsia siivoamaan tavarat paikoilleen ja leikkimään jotain vähemmän meluisaa sekä vaarallista leikkiä. Hetken Siri ja Siina ovat pettyneitä, mutta hoksaavat sitten, kuinak paljon isän tömistely yläkerrassa kuulostaa maanjäristykseltä!

Huolellinen rakentelu ja suunnittelu on oleellinen osa vedenpaisumusleikkiä.
(Leea Simola: Siri ja vedenpaisumus, Myllylahti 2016)

Hui, mitä vaaroja sisarukset joutuvatkaan kohtaamaan!
(Leea Simola: Siri ja vedenpaisumus, Myllylahti 2016)

Simolan kirjassa eläväinen, sini-keltasävytteinen kuvitus sopii mainiosti yhteen tarinan kanssa, ja lukija pääsee hienosti sisälle sisarusten mielikuvitusleikkiin. Nelivuotias lukija tuntuikin jo hoksaavan, mistä vedenpaisumusleikissä on kyse, miten kyöpelinvuori rakentui, ja kuka esimerkiksi on hurja merihirviö. Hieman minua kyllä huvitti nelivuotiaani kommentti kirjan alkusivuja lukiessamme: "Hirveä siivoaminen tuossa kyllä on." :D Kirja on onnistunut, ja olisikin hauska lukea lisää Sirin ja hänen sisarustensa seikkailuista.

Muita kirjoja, joissa lapsen mielikuvitus pääsee ihanasti esille, ovat esimerkiksi Eppu Nuotion ja Aino Louhen Tämä vai tuo? -sarjan kuvakirjat. (Lue kirjoista tästä ja tästä.)