Minä olen lukenut kaikki Harry Potter -kirjat jo useampaan kertaan, mutta tovi on kuitenkin vierähtänyt siitä, kun olen viimeksi näihin kirjoihin tarttunut. En ole koskaan ollut Harry Potter -fani, mutta olen toki monen muun tavoin odottanut innoissani aina uuden kirjan ilmestymistä. Viimeistä en malttanut odottaa suomeksi, vaan luin sen aikoinaan englanniksi. Itse en koko sarjaa omista, vaan tätä maratonia varten lainasin kirjat siskoni kirjahyllystä. (Miten katkera aikoinani olinkaan, kun äitini alkoi kerätä sarjaa siskolleni, joka ei edes ollut kaltaiseni lukutoukka!) Viime syksynä ostin itselleni Tammen julkaiseman, Jim Kayn upeasti kuvittaman ensimmäisen Potter-kirjan Harry Potter ja viisasten kivi. Nyt aion kerätä koko kuvitetun sarjan hyllyyni. Toinen kuvitettu osa ilmestyy suomeksi muistaakseni nyt syksyllä.
 |
| Jim Kayn kuvitusta J.K. Rowlingin kirjoittamassa teoksessa Harry Potter ja viisasten kivi (Tammi 2015, alkuteos Bloomsbury Publishing Plc 1997) |
Aloitin tämän maratonini sarjan ensimmäisestä osasta, jota luin jo hieman etukäteen, sillä tiesin, että muuten en välttämättä etenisi tässä maratonissa ensimmmäistä osaa pidemmälle. Tämä maraton, kun osuu myös mökkiviikonlopun ja miehen viimeisen kesälomaviikonlopun kanssa päällekäin, eli ihan täysillä en ehdi keskittyä pelkästään lukemiseen. Aloitin lukemisen klo 13.50, ja tähän mennessä olen ehtinyt lukea 186 sivua kuvitetusta Potter-kirjasta. Kuvittamattomasta se näyttää vastaavan 254 sivua.
Huomioita: Ensimmäisessä kirjassa on parasta se kutkuttava tunne, joka tulee, kun Harrylle paljastuu hänen olevan velho, joka pääsee oppilaaksi Tylypahkan kouluun. Harryn ensimmäinen vierailu viistokujalla ja taikamaailman yksityiskohtaiset kuvaukset ovat mainioita. Tylypahka tuntuu hauskalta opinahjolta, mutta sen jakautuneisuus neljään keskenään kilpailevaan tupaan aika tylsältä. En ole myöskään koskaan hyväksynyt opettajien tapaa jaella tuville pisteitä täysin mielivaltaisesti. Minua suorastaan kismittää Dumbledoren tapa suosia Rohkelikkoja.... Tässä myös ärsytti se, miten kaikki oppilaat (myös Harryn monet hyvät ystävät) käänsivät Harrylle selkänsä tämän mokatessa, mutta olivat heti kavereita Harryn onnistuessa. Murrr....
Nyt siirryn jatkamaan lukemista ulos kesäiltaan.
Edit. klo 23.24 Luettuna nyt 186 (kuvitettu Potter) + 279 sivua (tai 254+279 sivua). Tällä hetkellä luen Harry Potter -sarjan toista osaa Harry Potter ja salaisuuksien kammio.
Huomioita: Tässä kirjassa on jo enemmän jännitystä kuin ensimmäisessä osassa. Olen juuri kohdassa, jossa eräs Harryn läheinen ystävä joutuu Luihuisen perillisen hyökkäyksen kohteeksi. Kirjassa on paljon hyvää, mutta minua ärsyttää suuresti, miten Dumbledore ei puutu lainkaan koulunsa opettajien pöhköilyyn. Miten niin huono opettaja kuin Lockhart voi toimia opettajana Tylypahkan tasoisessa koulussa?
Edit. 31.7. klo 9.45 Luettuja sivuja 186 (kuvitettu Potter) + Salaisuuksien kammio 365 sivua (Tai 254s. kuvittamaton versio +356s. Salaisuuksien kammio)
Huomioita: Loppua kohden Harry Potter ja salaisuuksien kammio muuttui paremmaksi ja jännittävämmäksi kuin alussa. Nyt sarjassa tuodaan ensimmäistä kertaa esiin Harryn ja Lordi Voldemortin samankaltaisuudet ja heidän välisensä side. Ei voi kuin ihailla Rowlingin taitoa punoa juonta niin, että nämä alkukirjojen tapahtumat osoittautuvat vielä luultuakin merkittävämmiksi tarinan loppuratkaisun kannalta...
Maratonaikaani on jäljellä vielä nelisen tuntia, mutta tiedän jo, että en ehdi käyttää sitä pelkästään lukemiseen. Jatkan kuitenkin maratonia vielä Harry Potter -sarjan kolmannen osan Harry Potter ja Azkabanin vangin parissa.
Edit. klo 14.53. Lopetin lukemisen jo noin klo 11.00-11.30 aikaan, eli melkein kolme tuntia olisi vielä ollut lukuaikaa. Kirjassa Harry ei vielä ehtinyt edes Tylypahkaan asti tai nähnyt ensimmäistäkän ankeuttajaa. Puheet Sirius Mustasta, tämän karkaamisesta ja Azkabanin kauheista vartiosta ovat kuitenkin jo yhyttäneet Harrynkin korvat. Jännää...
Sivuja koko maratonilla kertyi:
Viisasten kivi: 186 sivua kuvitettua versiota, vastaa 254 sivua kuvittamatonta versiota
Salaisuuksien kammio: 365 sivua
Azkabanin vanki: 89 sivua
Luettuja sivuja on yhteensä 640. (Tai 708 sivua, jos haluaa laskea samankaltaiset teokset, eli Viisasten kiven ilman kuvia.)
Maratoonaaminen oli ihan mukavaa, mutta toisaalta välillä tuntui, että se vei turhaa aikaa muulta tekemiseltä. Ehkä tällainen luku-urakka olisikin paras pitää silloin kuin lapset eivät olisi kotona, olisivat vähän isompia (eli kaipaavat vähemmän huomiotani) ja tekemistä kotona olisi vähemmän. Potter-kirjojen pariin palaan kyllä syksyn aikana myöhemmin, sillä Hyllytontun höpinöitä -blogin Tiina Tonttu emännöi niin ikään Harry Potter -kirjoihin liittyvää Okklumeus-haastetta.
Ps. Azkabanin vangin luin loppuun maratonin jälkeen. Dobby-kotitonttu ärsytti minua tälläkin lukukerralla, mutta muuten kirja on edelleen yksi suosikeistani, ja sen loppu on suorastaan riemastuttava. Joskin tällä lukukerralla jään pohtimaan ajankääntäjää ja sitä, eikö kenellekään oikeasti tule mieleen käyttää sitä vääriin tarkoituksiin. Ja kuka oikeastaan päättää, mikä on väärä ja mikä oikea tarkoitus. Tässäkin teoksessa Dumbledore rikkoo taikamaailman ehdotonta sääntöä vinkkaamalla Harrylle ja Hermionelle tavasta, jolal he voivat pelastaa kaksi viatonta sielua...
Tuo uusi, kuvitettu painos on varmasti upea. Olen miettinyt, viitsinkö hankkia sitä vai en - kun minulla on jo se koko suomennettu sarja itselläni. Tykkään kyllä kovasti kaikista kuvitetuista painoksista, joten voi olla että sorrun siihen jossain vaiheessa. :) Lukuintoa sinulle!
VastaaPoistaJos on kuvitettujen painosten ystävä, voi tosiaan olla, että ei kykene vastustamaan tätä kaunotarta. Minä olenkin nyt iloinen, että äitini keräsi suomennetun sarjan aikoinaan siskolleni. Sarjan kaksi viimeistä osaa minulla itsellänikin jo on, mutta englannin kielisinä. Mukavaa loppumaratonia myös sinulle!
PoistaDumbledoren opettaja valinnat ja muutkin teot ovat aika epäilyttäviä. En oikein ymmärrä kyseistä hahmoa. Mutta sen olen huomannut, että velhojen ajattelutapa on aivan omanlaisensa...
VastaaPoista