Elsa ja Lauri riehuvat

Lastenkirjailija ja kasvatustieteiden maisteri Kerttu Rahikka on kirjoittanut arkisen opettavaista Elsa ja Lauri -kirjasarjaa jo viiden kirjan verran. Kirjan hilpeät ja värikkäät kuvat on tehnyt Nadja Sarell. Uusimman kirjan nimi Elsa ja Lauri riehuvat (Kustannus-Mäkelä 2019, saatu kustantajalta) tiivistää hyvin kirjan sisällön ja aiheen, sillä kirjassa tosiaan käsitellään päiväkoti-ikäisten lasten riehuhepuleita, joihin varmasti jokainen lasten kanssa elänyt tai töitä tehnyt on saanut tutusta.

Päähenkilöt, eli Elsa ja Lauri, ovat päiväkoti-ikäiset sisarukset, joiden päiväkodissa vietetään naamiaisia. Ja sehän on tietysti lapsista superhauskaa - niin hauska, että Lauri ei meinaa antaa Elsalle vuoroa esitellä omaa pukuaan, kun haluaa itse olla esillä, eikä isä meinaa iltapäivällä saada lastensa selityksestä selvää näiden kertoessa yhteen ääneen päivän kulusta. Isä sanoittaa hienosti lasten intoa ja vauhdikkuutta: "Teillä on tainnut olla vauhdikas päivä, kun ette malta puhua vuorotellen."

Kirjan värikkään kuvituksen on tehnyt Nadja Sarell.

Sama vauhdikkuus jatkuu lapsissa myös kotimatkalla, kotona ruokapöydässä, yhteisissä leikeissä, iltapesulla ja vielä nukkumaankin mennessä. Laurin ja Elsan vanhemmat ovat tilanteiden tasalla, ja esimerkiksi kadulla, jossa riehuminen aiheuttaa vaaratilanteita, isä kieltää tiukasti riehumisen ja muistaa myös selittää lapsille, miksei liikenteessä voi pelleillä. Lasten äiti puolestaan puuttuu ruokapöydässä pelleilyyn selittäen, ettei hyviin käytöstapoihin kuulu ruualla leikkiminen.

Ruokailun jälkeen Elsan ja Laurin yhteinen leikki saa ikävän käänteen, kun hauskana alkanut pelleily menee Laurilla hieman yli eli riehumisen puolelle, ja koko hieno kauppaleikki siksi pilalle. Elsa pahastuu kovasti ja alkaa itkeä. Lasten isä on tälläkin kertaa tilanteen tasalla ja sanoittaa molemmille tapahtunutta, rauhoittelee leikkijöitä ja selittää, kuinka hyväkin leikki saattaa muuttua liian rihakkaaksi. Silloin voi koittaa keksiä puuhaa, joka rauhoittaa itseään.

Elsa ja Lauri riehuvat -kirjassa onkin oikein positiivista se, ettei riehakkaita leikkijä torpata automaattisesti, mutta erilaisten tilanteiden kautta osoitetaan, kuinka joskus liiasta riehakkuudesta voi olla harmia tai jopa vaaraa. Kirjan aikuiset eivät tuomitse, vaan neuvovat, sanoittavat ja ohjaavat. Kuitenkin on myös hienoa, että vaaratilanteiden edessä aikuiset puuttuvat tilanteisiin tarpeeksi napakasti. Rahikka kirjoittaa lasten hassuttelusta ja välillä liikaakin yltyvästä riehumisesta lapsia ja heidän leikkejään kunnioittaen sekä ymmärtäen. Erityisetsi kirjan takan olevista tietosivuista huomaa, että tämän kuvakirjan on paitsi tarkoitus myös viihdyttää lapsilukijoita myös kasvattaa ja tarjota neuvoja ihan aikusillekin.

Äiti puuttuu ryntäilemiseen kylpyhuoneessa, koska lattia voi olla märkä, ja liukastuessa voi sattua pahasti.

Tietosivuilla kerrotaan muun muassa, missä saa ja ei saa riehua, mistä riehakas olo johtuu, kuinka aikuinen voi toimia, jos riehakkuus menee niin sanotusti överiksi, mutta myös muistuttaa, että lasten kuuluu saada riehua! Ja tärkeää on myös muistaa, että mielipahan aiheuttama riehuminen on eri asia, kuin ilosta ja hyvästä olosta kumpuava riehakkuus.

On tärkeää, että lasta opetetaan rauhoittumaan, ja tämä kirja tarjoaa siihen aukeaman verran konkreettisia vinkkejä.