 |
| Sain kuvaan upeat kirjailijat Siri Kolun ja Salla Simukan. Kolu toimi Kirjamessujen tapahtumadramaturgina ja Simukka oli toinen messujen ohjelmavastaavista. Hänen työparinaan toimi Tommi Kinnunen. Minun tavoin myös Simukka piti Lasten aluetta onnistuneena ja kertoi, että tavoitteena oli tehdä siitä sellainen, että lasten olisi sinne helppo tulla ja mukava oleskella siellä. |
Lasten alueelta löytyi monta pöytää, joissa lapsi sai värittää ja piirtää, askarrella työpajoissa ja tehdä sanataidetta sanataideparkissa, johon olisi jopa voinut jättää lapsen aikuisten valvontaan siksi aikaa, kun itse kierteli katsomassa muuta messutarjontaa. Lisäksi lapsia varten oli varattu iso kirjahylly täynnä uutuuskirjoja eri kustantajila. Kutsuvia lukunurkkauksia oli useita; löytyi perinteinen löhöilynojatuoli, leikkimökki, lattiatyynyjä ja pari iso pehmoeläintä, joiden syliin saattoi käpertyä kirjan kanssa. Alue löytyi messuhallin perältä ja oli mukavan rauhallinen ja sopivan suojaisi. Myös yksivuotiaan taapertajan pystyi hyvin antaa konttailla ja tutkia Lasten aluetta ja pitää samalla itse silmällä isomiakin lapsia.
Olin etukäteen suunnitellut, että katselisin ja kuuntelisin vaikka mitä ohjelmaa, mutta suunnitelmani ei kyllä lähimainkaan toteutunut. Saavuimme messuille lauantaina vasta puolen päivän aikaan, eli missasimme esimerkiksi Apo Apponen -laulutuokion. Onneksi ehdimme kuitenkin kuunnella, miten Lena Frölander-Ulf luki lapsille kirjat Kurre Keikari ja popcornit sekä Minä, Muru ja metsä. Vaikka molemmat kirjat löytyvät myös omasta hyllystämme, istuivat kummatkit isommat lapsemme kuin nakutettuina penkeillä ja kuuntelivat sadut kirjailijan lukemana. Kirjan kuvat näytettiin myös isolta screeniltä, mikä oli lapsista selvästi kiehtovaa.
 |
| Lena Frölander-Ulf lukee kirjaa Kurre Keikari ja popcornit |
Seuraavaksi Lasten alueen valloittivat Aino Havukainen ja Samu Toivonen, jotka lukivat interaktiivista satukirjaansa Tatu ja Patu ja satujen ihmeellinen maailma. Lapset saivat muun muassa itse vaikuttaa, millä tavalla satua luettiin ja osallistua kerrontaa. Lapsista kirja oli kiva, mutta ohjelmassa oli kuulemma "aika paljon sellaista pölinää".
 |
| Tatupatuilua! |
Lapset alkoivat näiden kahden ohjelman jälkeen jo väsyä, ja pyörimme vielä hetken messualueella ja etsimme ystävämme tyttärelle sopivaa kirjaa synttärilahjaksi. Meidän viisivuotiaamme valitsi kaverilleen kirjan Bellan pentupoppoo, josta muuten onnistuneesti itse tavaili sanan PÄI-VÄ-KO-TI siinä kassalla kirjaa selatessaan! Täytyy sanoa, että ainakin lauantaina messuilla oli niin paljon väkeä, että rattaiden kanssa oli todella vaikea liikkua messuhalleissa, ja vähän meinasi itsellekin iskeä ahdistus jossain vaiheessa! Plussa kuitenkin aivan mielettömän hyvästä lastenhoitohuoneesta, jossa oli jopa sohva/ sänky perinteisten mikron ja vaipanvaihtopisteiden lisäksi!
Sunnuntaina olimme messualueella jo heti sen auettua, ja ehdimme parahiksi osallistumaan Suuren Lukuseikkailun ohjelmaan eli Kaisa Laaksosen vetämään lastenkirjajumppaan. Omat lapsemme olivat vielä hieman aamukankeita, mutta innostuivat kuitenkin pienen houkuttelun jälkeen mukaan jumppailemaan. He saivat muun muassa jumpatessa pohtia millaisia kirjoja mieluiten lukevat, kuinka monta kirjaa ovat ehtineet vuoden/lokakuun/sunnuntain aikana lukea ja millaiseen miljööseen kirjan tapahtumat voisi sijoittaa. Jokaiseen pohdittavaan asiaan liittyi sitten tietty liike. Lopuksi lapset vielä rakensivat Kaisan johdolla oman pienen sadun siihen sopivine liikkeineen. Tällaisen lastenkirjajumpan aion ehdottomasti toteuttaa myös koulussa! Mies kyllä huomautti, että lapsia olisi voinut vielä motivoida enemmän, jos esim. se Kaisan mainitsema "vauhdikkaan kirjan" kuva olisi heijastettu sinne screenille (Kaisa antoi esimerkiksi Tatu ja Patu Helsingissä -kirjan) samoin kuin muita tunnelmaa luovia kirjojen kuvia, joista nyt vain puhuttiin.
 |
| Kaisa Laaksosen vetämä lastenkirjajumppa sai lapset liikkeelle. |
Tämän jälkeen meidän piti jäädä askartelemaan kortteja "Korttipaja ajatuksella" -työpajaan, mutta messuilla loikkiva iso pupu tuli houkuttelemaan lapsemme metsästämään messualueelta kolmea kadonnutta pupunpoikastaan. Lähdimmekin etsimään pikkupupuja, mutta aika pian keskimmäinen lapsi ilmoitti olevansa kipeä, ja kas, kuumettahan kaverilla olikin, ja jouduimme valitettavasti jättämään messuhulinat hieman kesken. Kivaa kuitenkin oli, vaikka minua kyllä harmittaa, että en ehtinyt kuuntelmaan niitä mielenkiintoisia lastenkirjakeskusteluja, joita olin itselleni ylös merkinnyt.
 |
| Sunnuntaina messuilla oli myös cosplay-tapahtuma, eli cossaajat pukeutuivat mielihahmokseen (ja pääsivät sisään maksutta). Halukkaat saivat osallistua myös parhaan puvun kilpailuun. Varsinkin lapsemme ihastelivat erilaisia hahmoja, joita messuilla oli sunnuntaina ilahduttavan paljon! |
