Kirjalahjoja peruskoululaisille

Ylihuomenna se alkaa - koululaisten pitkä loma! Joissain perheissä on tapana muistaa kesälomansa aloittavaa nuorta lahjalla, ja eräs äiti jo kyselikin, millaisen kirjalahjan voisi antaa alakoulun päättävälle lapselle. Suosittelin hänelle - ja ihan kaikille teille muillekin - Jenni Pääskysaaren kirjoittamaan ja Matti Pikkujämsän kuvittamaa tietokirjaa Hetki ennen kuin maailma muuttui (Otava 2019, arvostelukappale). 



Kirja esittelee historian käännekohtia niiden toimijoiden ja ne omalla toiminnallaan aikaansaaneiden henkilöiden kautta. Kirja alkaa alkuräjähdyksen vielä toistaiseksi selvittämättömästä mysteeristä ja etenee kronologisesti T-rexin tutkimuksen mullistuksista muun muassa 1400-luvun Italiaan, 1800-luvulla eläneen sushininjan tarinaan, kertomukseen kuun kiertäneestä kilpikonnasta ja päätyy 2010-luvun Intiaan, jossa viiden murrosikäisen tytön joukko päättää tarttua toimeen ratkaistakseen maataan vaivaavan roskaamisongelman! Kirjassa on kertomuksia isoista ja pienistä epäkohdista, mullistavista keksinnöistä sekä uusista oivalluksista, jotka ovat syntyneet, koska joku henkilö on päättänyt toimia tietyllä tavalla, ja kirja kysyykin lukijalta jo aivan alkulehdillä:

Usein sattuma, olosuhteet ja muut ihmiset vaikuttavat siihen, minkä suunnan sinun elämäsi ottaa. Mutta tulee myös tilanteita, hetkiä, jolloin muutos on sinun käsissäsi. ... Niissä hetkissä saatat nähdä ohuen, jauraan langan, johon voisit tarttua. ... Langan, josta voisit varovasti vetää. Ohjata maailman, elämän, oman elämäsi suuntaa. Edes hitusen. Tartutko lankaan?

Merkittävää tässä kirjassa on se, että toisin kuin monissa viime vuosina ilmestyneissä rohkeille ja kapinallisille tytöille ja pojille kirjoitetuissa kirjoissa, tässä kirjassa ei korosteta pelkästään rohkeutta, vaan siinä annetaan tilaa myös sattumalle ja henkilön tekemille valinnoille. Tarinat viestittävät, että vaikka kaikki ei aina menisikään, kuten on suunnitellut, voi silti kohdata ja saavuttaa monia itselle (ja siinä sivussa ehkä muillekin) merkittäviä ja hienoja asioita. Elokuvaohjaaja George Lucasin tarina on hyvä esimerkki tällaisesta onnistumisesta. Nuori Lucas oli nimittäin autofani, joka rakasti kiihdytyskilpailuissa ajamista. Hän joutui kuitenkin auto-onnetomuuteen, minkä jälkeen kovaa ajaminen ei tuntunutkaan tärkeältä. Niin Lucas löysi itselleen uuden intohimon, jonka seurauksena olemme saaneet nauttia muun muassa kaikkialla maailmassa tunnetuista Tähtien Sota -elokuvista. 

Kirja sopii parhaiten kouluikäisille lapsille, mutta esimerkiksi oma eskarin päättävä esikoiseni piti tästä kirjasta kovasti. Hän ei aina ymmärtänyt kaikkea lukemaani, mutta kyseli ja pyysi minua tarkentamaan asioita. Kävimme tarinoiden äärellä monta mielenkiintoistakesksutelua muun muassa ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta.

Kolme naista viidakossa: He päättivät tutkia kädellisiä serkkujamme.

-------------------------------------

Toinen lahjaksi erittäin hyvin soveltuva kirja on Sanna Pelliccionin ja Siri Kolun yhdessä tekemä kaunis Lue minut -sanataidekirja (Otava 2019, arvostelukappale), jota voisi aivan yhtä hyvin kutsua runokirjaksi tai oodiksi kirjoille, kirjallisuudelle ja sanataiteelle. Pelliccionin mielikuvitukselliset ja hempen sävyiset kuvat sopivat saumattomasti Kolun runollisille teksteille. 



Jokaisella sivulla on lyhyt teksti, joka kertoo lukijalle, millaisiin seikkailuihin hän pääsee kirjan parissa. Kirjallisuudella on niin paljon tarjottavaa, ja seikkailuiden maailmaan pääsee vain kirjan avaamalla. Jokaisella sivulla on myös eritasoisia sanataidetehtäviä, jotka houkuttelevat lukijaa ryhtymään leikittelemään sanoilla, luomaan kokonaisia maailmoja ja tutkiskelemaan itseään sanojen kautta. Tämä kirja on myös mainio kirjalahja opettajille (jos joku kokee tarpeelliseksi muistaa opettaa ihan yksikseenkin riittävän kiitos-sanan lisäksi)!

Kun olet lukija, koko lukemisen maailma on sinun. 
Lukeminen on supervoima. 
Kaikki tieto, kaikki seikkailut,
kaikki kirjojen sivuilla odottavat ystävät ovat sinun.
... (Lue minut)




-------------------------------------


Ekaluokkansa päättäville pikkukoululaislle suosittelen erittäin lämpimästi hankkimaan kirjalahjan, jos jollain aineellisella haluaa ensimmäisen kouluvuotensa suorittanutta lapsukaista muistaa. Toivon totisesti, että koululaiset jaksaisivat myös kesän aikana ylläpitää ja kehittää lukutaitoaan, pysähtyä hetkeksi kirjojen ääreen ja harjoittaa keskittymistään muualla kuin pelien maailmassa. Kirja on mainio kaveri niihinkin hetkiin, jolloin tylsyys saattaisi iskeä tai vanhempien antama peliaika on loppu ja kaverit kaukana. Erilaisia ekaluokkalaisille sopivia kirjasarjajoja on useita, ja esimerkiksi Karisto julkaisee aloitteleville lukijoille suunnattua Kirjakärpänen -sarjaa, Kustannus-Mäkelä julkaisee Pikku Lukuavain ja Lukuavain -sarjoja ja WSOY julkaisee monen omien ekaluokkalasiten kirjasuosikkeija sisältävää Lukupalat -sarjaa, joka tarjoaa erilaista luettavaa huumorista, jännityksestä tai ihmissuhdeaiheista pitäville lukijoille.




-------------------------------------

Isommille alakoululaisille ja yläkoulikäisille pojille (ja kaikille) muille voisi luettavaksi lahjoittaa esimerkiksi Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) - kertomuksia huikeista miehistä Arvo Ylpöstä Kimi Räikköseen (Into Kustannus 2019, toim. Emmi Jakkö & Aleksis Salusjärvi, saatu kustantajalta). Tämä kirja ilmestyi sen jälkeen, kun sankaritytöistä kertoneet kirjat olivat niittäneet kiitosta maailmalla ja Suomessa. 



Kirjaan valikoituneet henkilöt ovat mielenkiintoisia, ja mukaan on mahtunut monen ala osaajia ja asinatuntijoita, mikä on hienoa. Joukkoon mahtuu myös vähemmän ennalta-arvattavia valintoja kuten esimerkiksi Lauri Rapala, Kalle Könkkälä ja Heikki Hursti. Eri henkilöiden tarinat ovat eri kirjoittajien käsialaa, ja se valitettavasti näkyy lopputuloksesta hienoisena epätasaisuutena ja paikoittaisena kömpelyytenä tekstissä. Kirjan parasta antia tietopuolen lisäksi ovat sen upeat kuvat, joista ovat vastanneet useat eri kotimaiset taiteilijat. 

Eveliina Netin kuva minun ja lapseni sankarista eli Pekka Hyysalosta.

Kesälomakirja: Aino, Matias ja hauskat lomapäivät

Koululaisten kesäloma alkaa viikon kuluttua, ja lapsilla onkin edessä sitten kymmenen viikkoa vapaata arkirutiineista, läksyistä ja kouluoppimisesta. Vaikka kesäloma on ihana, voi se myös varsinkin pikkukoululaisista tuntua välillä aika tylsältäkin. Lapset joutuvat olemaan pitkiäkin aikoja yksin kotona, eivätkä kaikki halua tai voi mennä leireille. Ja voi olla niinkin, että kaverit matkustavat muualle tai kivaa tekemistä ei aina vaan keksi. Hetkittäinen tylsistyminen on kuitenkin vaan hyvästä, ja usein niiden tylsien hetkien seurauksena syntyvät hauskimmat leikit ja parhaimmat ideat.



Juuri näin käy Ainolle ja Matiaksellekin Nora Lehtisen kirjoittamassa ja Anne Muhosen kuvittamassa Selko-tunnuksen saaneessa kirjassa Aino, Matias ja hauskat lomapäivät (Pieni Karhu 2018, arvostelukappale). Kirja nimittäin kertoo lasten kesälomasta ja esittelee sisarusten erilaisia kesälomapuuhia omenapiirakan leipomisesta, uimiseen, kotieläinpihavierailuun ja sadepäivän puuhailuun. Ja juuri se sadepäivä on sellainen, jota Aino ja Matias eivät aluksi voi sietää. Naapurin tytöt tulevat kylään ja tarkoitus on tehdä kaikkea hauskaa ulkona. Lasten suunnitelmat menevät sateen takia uusiksi, eikä mikään mikään oikein tunnu miltään. Sitten he kuitenkin keksivät, että voivat tehdä sisälläkin kaikkea hauskaa kuten esimerkiksi korkean legotornin, omenapiirakan ja ystävänauhoja. Sitäpaitsi - voihan sateellakin ulkoilla, ja se vasta hauskaa onkin!



Aino, Matias ja hauskat lomapäivät on leppoisa lomaromaani, joka helppolukuisuutensa ansiosta sopii monenlaisille lukijoille. Muhosen piirtämät kuvat ovat värikkäitä, iloisia ja sopovat loistavasti tarinaan. Kirja tosin etenee aika verkkaisesti, eikä tarinassa varsinaisesti tapahdu mitään kovin jännittävää, ja suurin seikkailu lienee Väiski-vuohen karkaaminen. Oma eskarilaiseni taisi kokea kirjan hieman liiankin hidastempoiseksi, vaikka minä kyllä nautin kirjan sivuilta huokuvasta kesätunnelmasta. Ihan mukava lisä aikuisen ja lapsen yhteiseen lukukokemukseen olivat myös sinne tänne asetellut tekstiä ja lapsen kokemuksia käsittelevät kysymykset. Lisäksi Ainon ja Matiaksen kesätekemisistä saa hyviä kesälomapuuhasteluvinkkejä myös kirjan lukijoille.



Leppoisia lomapäiviä kaikille! Älkää unohtako, että lukeminen on ihan parasta (ja halvinta) ajanvietettä. :)


Urho ja Onna tutkivat - Autokirja (tuhti tietokirja kaikille autofaneille)

Toukokuun alussa pääsimme lasten kanssa juhlimaan Antti Nikusen kirjoittaman Urho ja Onna -kirjasarjan (WSOY) uusimman osan julkistamista.


Olen ennenkin kirjoittanut, että varsinkin nuorin lapsemme on suuri Urho ja Onna -kirjojen fani, joten ei ihme, että lapset odottivat tämän uusimmankin kirjan eli Urho ja Onna tutkivat - Autokirja -nimisen kirjan ilmestymistä. Luulenpa, että he jopa hieman yllättyivät siitä, että tämä sarjan uusin tulokas olikin hieman aika paljon erilainen sisällöltään kuin kolme aikaisempaa osaa. 



Autokirja on kyllä kuvitettu aiemmista kirjoista tuttuun, pieniin lapsiin vetoavaan tyyliin, mutta yksinkertaisen ja hauskan tarinan sijaan tässä uudessa kirjassa onkin rutkasti tietoa, eikä juonellista tarinaa ollenkaan. Ja vaikka kuvituksesta voisi päätellä, että kyseessä on perheen pienimpien, noin taaperoikäisten lasten autokirja, informaatiota on paljon, ja se on paikoin niin teknistä, että isommatkin lapset saavat kirjasta varmasti paljon uutta tietoa! Autoihin ja niiden toimintaan tutustutaan kuitenkin sarjalle ominaiseen humoristiseen tyyliin, ja kuvitukseen on ujutettu hauskoja yksityiskohtia - kuten kakkiva lintu.

"Tarvitseeko jokaisen ihmisen ajaa yksin omalla autollaan, kun yhteen autoon mahtuisi useampi matkustaja?" miettii Onna.

Toki Autokirjssa päähenkilöinä ovat edelleen Onna ja Urho, mutta kaverikseen he ovat nyt saaneet myös aikuisen eli Kaarlo Kätevä -nimisen autoinsinöörin, joka toimii kirjassa asiantuntijana (ja ahmii voileipiä). Kirjaan on ujutettu myös pieniä ympäristöystävällisyyteen liittyviä täkyjä ja jalankulkijoitakin koskevaa tietoa. Lemppariaukeamani on kuitenkin se, jossa kolmikko miettii, millainen olisi tulevaisuuden auto. Tämä sivu on Nikusen mukaan tehty yhteistyössä hänen oman lapsensa kanssa!



WSOY:n lastenkirjakustantaja Paula Halkola onnittelee
Antti Nikusta hienosta kirjasta Annantalon lastenkirjakahvila
Skidilässä järjestetyissä juhlissa.


Kierrättämistä ja kuluttamista ekaluokkalaisten kanssa sekä Mato ja meri -kirja

Meillä on tällä hetkellä luokassa teemana kierrätys, kuluttaminen, ekologisuus ja ympäristöystävällisyys. Olemme käsitelleet sitä tänä vuonna aikaisemminkin, mutta nyt nämä kolun pari viimeistä viikkoa syvennymme aiheeseen hieman enemmän. Käytän oppitunneilla tuttuun tapaan myös lastenkirjallisuutta, aj esittelen tässä postauksessa myös erään aiheeseen hyvin sopivan kirjan (Jos siis oppituntivinkit eivät kiinnosta, hyppää suoraan Mato ja meri -kirjan esittelyyn). :)



Aloitimme katsomalla Rosk'n Rollin tuottaman "Ylös, alas, ympäri" -videon Youtubesta. Tämä nukkeanimaatio kestää noin 15 minuuttia ja havainnollistaa hyvin lapsentasoisesti, miksi ostamalla ei tule onnelliseksi, (pahvi)roskat kannattaa kerrättää, eikä turhiin heräteostoksiin kannata sortua. Katselemisen jälkeen keskustelimme videon asioista oppialiden kanssa, ja ilahduin todella, kuinka innokkaasti lapset kertoivat omista hutiostoksistaan, selittivät, miten he kierrättävät kotona ja ihmettelivät, mikseivät videon tyypit osanneet korjata rikkimenneitä tavaroita. Moni lapsi tuntui olvan huolissaan mereen joutuvista roskista ja oli muun muassa katsonut aiheeseen liittyviä dokumentteja kotona. Pari lasta osasi myös kertoa jotain ilmaston lämpenemisestä ja ilmastonmuutoksesta, joten heidän kommenttiensa kautta sivusimme myös näitä aiheita. Mietimme yhdessä miksi  on järkevä kierrättää ja harkita tarkkaan uusien tavaroiden hankkimista. Tunnin lopuksi luimme vielä uutisen Victorista, joka syvyyssukellusennätystä tehtyään oli törmännyt muoviroskiin myös Mariaanien haudassa. Käsittelimme lyhyesti myös käsitettä uutinen.



Toisen tunnin aloitimme lukemalla Jenni Erkintalon kuvittaman ja kirjoittaman Mato ja meri -kirjan (Etana Editions 2019, saatu kustantajalta), joka kertoo tarinan haaveilevasta ja seikkailunnälkäisestä madosta. Mato kaipaa seikkailuun, haikailee pääsevänsä aavoille ulapoille ja onnistuukin hyppäämään vedessä kelluvan pullonkorkin kyytiin. Madon ohi ajelehtii pullo, johon on kirjoitettu hätäviesti valtamereltä, ja niinpä Mato päättää lähteä etsimään viestin kirjoittanutta otusta ja pelastamaan tämän. Matkan varrella madon nälkä kasvaa niin sanotusti syödessä, ja se alkaa haaveilla aina vain suuremmasta ja nopeammasta menopelistää. Mikään ei riitä madolle ja vauhtisokeus iskee tähän niin, ettei se lopulta enää huomaa maisemien kauneutta myttei myöskään meressä kelluvia roskia.



Valtamerelle saavuttuaan mato tapaa viestin kirjoittaneen keltaisen kalan, joka onneksi saa madon taas ymmärtämään, etteivät isommat ja paremmat kulkupelit (tavarat) ole tärkeitä, vaan ystävyys ja puhdas meri vielä tärkeämpiä. Matoa alkaa surettaa, että roskien ja bensankatkuisten alusten vallattua meret kaloilla ei ole siellä enää paljon asuintilaa. Kotirantaan selvittyään madolla on jäljellä seikkailustaan enää haalistunut merilakki, uusi ystävä ja yhteinen haave puhtaamsta merestä.



Mato ja meri -kirjassa on paitsi meidän luokkamme aiheeseen hyvin sopiva sisältö, myös kiinnostavia sanavalintoja kuten esimerkiksi letkeästi, maininki, vauhtisokea ja suuruudenhullu. Oppilaani harjoittelivatkin tämän kirjan äärellä myös uusien ja mielenkiintoisten sanojen bongaamista sekä niiden merkityksen keksimistä (tätä olemme harjoitelleet paljon tänä vuonna äidinkielessä).

Kirjan äärellä tutuiksi tulivat myös termi rehevöityminen, ja pohdimme, mitkä ihmisten teot roskaavat ja rehevöittävä merta. Jälleen kerran sain huomata, kuin fiksuja oppilaani ovat, vaikka joku kyllä kertoi aina mökillä pesevänsä hiukset järvessä shampoolla. Lukemisen jälkeen oppilaat saivat miettiä tapoja, joilla ihminen voi säästää luontoa ja huolehtia sen hyvinvoinnista. Mainituksi tulivat muun muassa kierrättäminen, pyöräily paikasta toiseen ja valojen sulkeminen.



Tästä jatkamme ryhmätöiden parissa: Oppilaat jakautuvat neljään neljän oppilaan ryhmään. Kukin oppilasryhmä saa katsottavakseen yhden "Roskisrotta"-jakson, joihin olemme kollegani kanssa laatineet helpot kysymyslomakkeet (esim. Miksi papaeria kannattaa kierrättää? Mihin metalliromu viedään?). Oppilaat opettelevat etsimään vastauksia kysymyksiin videosta ja tekemään työtä ryhmänä. Ryhmä siis vastaa lomakkeen kysymyksiin, jonka jälkeen sekoitan ryhmät uusiksi neljän oppilaan ryhmiksi. Siellä jokainen ryhmän jäsen esittelee kysymyslomakkeen avulla uusille ryhmäläisilleen, mitä on oppinut ensimmäisessä ryhmässään.

Seuraavalla tunnilla teemme oppilaiden kanssa roskaretken, eli menemme keräämään lähimaastosta kaikki roskat. Mahdollisuuksien mukaan myös lajittelemme ja kierrätämme ne. Pahviroskasta askartelemme siivekkäitä avaimia, jotka ripustamme kattoon (tämä liittyy Harry Potter -aiheeseen, joka niin ikään on käynnissä luokassamme tällä hetkellä).

Tein hieman vastaavan kokonaisuuden myös pari vuotta sitten. Voit lukea siitä täältä.

Pet Agents - Täältä tullaan lemmikit

Vuosi 2018 oli lasten- ja nuortenkirjallisuudessa Lastenkirjainstituutin tekemän kirjallisuuskatsauksen mukaan vahvojen tyttöjen vuosi. Paitsi että viime vuoden aikana julkaistiin monia ns. sankaritarinaformaatin mukaisia kirjoja, myös lastenkirjallisuudessa tyttöpäähenkilöt ovat nykyään monipuolisempia ja tietyissä asioissa myös rohkeampia. Samalla tavalla myös poikapäähenkiöt saavat olla nykyään herkempiä ja innostua asioista, joita vanhastaan pidettiin tytöille kuuluvina. Tietynlainen sukupuolisensitiivisyys näkyy lastenkirjojen sivuilla, mikä on omasta mielestäni hyvä, sillä lastenkirjojen sankareista lukijat voivat löytää samastumiskohteita, esikuvia ja muodostaa käsityksiä niin hyvässä kuin "pahassakin" siitä, mitä he voivat ja saavat tehdä. On selvääkin selvempää, ettei sukupuoli enää tänäpäivänä saa olla rajoittava tekijä esimerkiksi harrastuksia tai kavereita valittaessa.



Riina ja Sami Kaarlan yhdessä ideoineet, kirjoittaneet ja kuvittaneet uuden Pets Agents -kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa Pets Agents - Täältä tullaan lemmikit! on ilmestynyt tänä keväänä (Tammi, arvostelukappale). Kirjan päähenkilö on Kati-e-niminen tyttö, joka on hyvä esimerkikki nykyaikaisesta tyttöpäähenkilöstä, sillä tämän harrastuksiin ja intohimon kohteisiin kuuluu perinteisesti pikemmin poikien harrastuksiin kuulunut koodaaminen, tekniikka ja rakentelu.

"Vauvana minua piti kanniskella kodinkoneita ihmettelemässä, --- Tietokone, tabletti, kännykät ja kaukosäätimet kiinnostivat minua enemmän kuin nuket." (Katie-e kirjassa Pets Agents - Täältä tullaan lemmikit! s.24)

Kati-e eli Kati-elektroniikka rakastaa myös eläimiä, ja hänellä onkin kotona monta lemmikkiä. Tytön paras ystävä on kuitenkin hänen omatekemänsä ja ohjelmoimansa Ti-bot-robotti, joka on myös Kati-e:n työpari kaksikon "yrityksessä", eli Lemmikkiagenttifirmassa. Ti-bot ja Kati-e auttavat ihmisiä näiden lemmikkeihin liittyvien pulmien kanssa. Lemmikkiagentit auttavat muun muassa pulaan joutunutta oravanpoikaa, etsivät ulkoiluttajaa vanhan rouvan koiralle ja selittävät koiraa etsivälle lapsiperheelle, että vahva ajokoira ei ole paras mahdollinen lemmikkivaihtoehto hennolle pikkutytölle.



Pets Agents - Täältä tullaan lemmikit! -kirjassa onkin valtavan paljon tietoa eläinten hyvästä kohtelusta, hoitamisesta ja niiden kunnioittamisesta. Voisin kuitella, että moni lukijoista kuuluu siihen joukkoon, jotka itsekin intoilevat elämistä. Tästä kirjasta he saavat kuin huomaamattaan oikeaa tietoa siitä, miten eläinten kanssa kuuluu toimia. Kati-e auttaa ihmisiä ymmärtämään, etteivät eläimet ole leluja aina pitää ottaa huomioon niiden luonnolliset tarpeet.

Myös tekniikka ja elektroniikka ovat isossa roolissa tässä kirjassa, ja erityisesti siitä syystä tämä kirja on oman seitsemänvuotiaani mielestä hyvä. "Tässä on kiinnostavaa tämä tekniikka ja koodaus", hän kertoi, kun kysyin lapsen omaa mielipidettä kirjasta. Erityisen vauhdikas kirja Pets Agents - Täältä tullaan lemmikit! ei ole, mutta toinen osa, joka ilmestyy syyskuussa, on ilmeisesti jo jännittävämpi, sillä toisen osan nimi on Pets Agents - Varkaan jäljillä.




Omaa silmääni mielyttää valtavan paljon kirjan värikäs, runsas ja hieman mangahenkinen kuvitus. Sivuja on reilu sata. Otallisinta lukijakuntaa lienevät noin 7 - 10-vuotiaat lukijat