Kääk! Kuinka selviämme etäkoulusta ja -varhaiskasvatuksesta?

Nyt on takana ensimmäinen jakso etäkoulua - siis se pätkä, jonka ajaksi hallitus aluksi asetti koulusulun. Kaikki me tiesimme - tai ainakin epäilimme, että ihan näin lyhyellä ajalla emme selviä, ja oikeassa olimme. Vielä on jäljellä ainakin toinen mokoma. Ajattelin nyt kirjoittaa, miten meidän perheessämme etäkoulu-, etävarhaiskasvatus- ja meidän vanhempien etätyöt on järjestetty. Mukana on myös aika monta tehtävä- ja puuhavinkkiä, kannattaa siis lukea "sillä silmällä", mikäli aihe koskettaa juuri teidän perhettänne.

Kun aloitimme etätyöt ja etäkoulun ekaluokkalaisen kanssa, meille oli selvää, että myös perheen kaksi muuta lasta (vajaa 6v. ja 3,5v.) jäivät myös kotiin. Minä joudun tokaluokkalaisten opena menemään ajoittain töihin omalla lähiopetusvuorolla, mutta halusimme minimoida kontaktien ja tartuntariskin määrän pitämällä kaikki lapset kotona.

Tämä tietysti tarkoitti sitä, että jotenkin pitäisi hoitaa sekä ne omat työt, mikä minun tapauksessani tarkoittaa kahdeksantoista tokaluokkalaisten etäopettamista, että omien lasten kotivarhaiskasvatus ja huolehtia ekaluokkalaisen etäkoulun sujumisesta. Vaikka hänen omalta opelta tulee videoita ja kännykällä reaaliaikaista apua ja ohjetta, on selvää, että ekaluokkalainen tarvitsee tukea etäkoulunkäyntiin; Ainakin niiden wilmaan tulleiden tehtävien avaamisten ja suoritettujen tehtävien valokuvaamisen ja opelle lähettämisen verran.

Meillä koko tämä monimutkainen paketti onkin hoidettu jotakuinkin niin, että joko minä tai mieheni polkaisemme kotikoulun käyntiin toisen aloitellessa omia töitään. Katsomme aamun kalenterin, kuten päikyssä ja lapsen koulussa on tehty, selvitämme päivän kouluaineet ja ryhdymme hommiin. Jos ekaluokkalainen on saanut omalta opeltaan jotain toiminnallista tehtävää, otetaan pienemmän sisarukset niiden tekemiseen mahdollisuuksien mukaan mukaan. Matematiikan mittaamis- ja geometriajaksot olivat täynnä tällaisia toiminnallisia hommia, mikä oli toisaalta kivaa, mutta toisaalta niiden toteuttaminen vaati aikamoista multitaskaamista meiltä vanhemmilta. Varsinkin minun pitää tietysti olla itse opettamassa niitä omia oppilaitani ja päivystämässä meetissä ja whatsapp:ssa... Aika monta kiireistä hetkeä ovat pelastaneet Hamahelmet, Plusplus-Palat, Geomagit, palapelit, tangram-palat, muistipelit ja Ekapeli Alku.

Mikäli kumpikin meistä vanhemmista on kiireinen oman työnsä kanssa, pitää pienten pärjätä melkolailla omillaan. Tähän olemme keksineet ratkaisuksi erilaiset "koulutehtävät", eli kynähommat saman pöydän ääressä, jossa minä tai mieheni hoidamme omia töitämme ja ekaluokkalainen opiskelee oman opensa ohjeiden mukaan. Erilaiset tehtäväkirjat ovat osoittautuneet todella hyödyllisiksi tähän tarkoitukseen. Net toimivat siis hetken jos toisenkin lasten viihdyttäjinä, mutta tietysti myös ihan oikeasti opettavat heille ikätasoonsa sopivia akateemisia taitoja ja hienomotoriikkaa siinä sivussa.

Menossa Hauskat eskariharkat.

Viskari täyttää Hauskat eskariharkat - Tehtäväkirjaa (TacTic Publishing 2019, suom. Taina Tiuri, saatu kustantajalta), jossa on ihastuttavan isot ja värikkäät kuvat sekä erilaisia kirjaimiin, tarkkaavaisuuteen, numeroihin, lukumääriin, kynänkäsittelyyn ja päättelyyn liittyviä tehtäviä. Osa tehtävistä on hieman haastavampia kuin toiset, mutta ainakin meidän jo itse lukeva viskarimme on selvinnyt näistä melko itsenäisestikin. Kirja onkin oikein toimiva, mutta pienenä miinuksena se, että kirjainten ja numeroiden piirtämistehtäviin ei ole piirretty nuolilla piirtosuuntaa valmiiksi. Leikki-ikäiselle on ollut hieman hankalampi löytää sopivan helppoja ja lasta kiinnostavia kynäpuuhia, mutta erilaiset värityskuvat ja esimerkiksi kummeilta lahjaksi saatu Pyyhittävät piirrokset (Oppi&Ilo 2019) on jaksanut viihdyttää häntä hetken. (Lisää tehtäväkirjoja tämän jutun lopussa.)

Oppi&Ilo:n pyyhittäviä tehtäviä pienimmälle puuhastelijalle.

Tehtävien jälkeen on oman kirjan lukemsien, vuoro, eli ekaluokkalainen lukee opettajansa ohjeiden mukaan omaa kirjaa 15 minuttia (näistä kirjoista tulossa postaus myöhemmin), viskari lukee omaa kirjaansa ja 3,5-vuotias pelaa viisi minuuttua Ekapeli alkua, selaa omia kuvakirjojaan tai, jos ehdimme, minä tai mieheni luemme hänelle. Viskari on lukenut Pikku lukuavain -kirjoja, minun vanhaa aapistani ja nyt myös Sanoja ja lauseita aloittelijoille -kuvasanakirjaa (TacTiv Publishing 2019, suom. Alpo Nykänen, saatu kustantajalta), jossa on sanoja sekä yksinkertaisia virkkeitä, jotka kertovat, mitä arkielämää kuvaavissa kuvissa tapahtuu. Kirjan on tehnyt Magali Clavelet, Séverine Cordier ja Mylène Rigaudie. Mietin, että tämä kirja voisi sopia myös S2-oppilaille.

Viskarille: Sanoja ja lauseita alottelijoille sekä Hauskat eskariharkat

Pikkuisin tykkää kuunnella pitkiäkin kuvakirjoja, mutta lyhyet, pahviset kirjat ovat hyviä hänen "itsenäiseen" lukemiseensa, sillä niiden tarinan hän voi itse "lukea" samalla, kun isommat sisarukset lukevat omia kirjojaan. Tähä tarkoitukseen hyviä kirjoja ovat muun muassa Jujja Wieslanderin ja Sven Nordqvistin Varis sanoo EI! (Kustannus-Mäkelä Oy 2017), Sven Nordqvistin kirjoittamat ja kuvittama Viiru ja Pesonen piilosilla (Tammi 2016) sekä uudet uudet, vastikää TacTiv Publishing:ta saamamme kurkistuskirjat Leikitäänkö yhdessä? ja Korjaamon kaverit. Molemmat kirjat on kirjoittanut ja kuvittanut Nicola Slater ja suomentanut lrene Raivuo. Kirjoissa Kati-kissa lähtee etsimään itselleen leikkikaveria, ja vaikka moni hänen tapaamistaan tyypeistä on varsin kiireisiä, löytää hän itselleen aikamoisen sakin seuraksi. Kirjoissa on kivoja kurkistureikiä ja aukeavia "autoja" ja "taloja", joista paljastuu lisää luettavaa.

Kuka ehtisi leikkimään?

Lukemisen jälkeen mennemme yleensä ulos (minä ja mieheni hoidamme samalla töitä), minkä jälkeen syödään, nuorin menee päiväunille ja viskari sekä ekaluokkalainen tekevät omia puuhiaan. Ekaluokkalainen tekee loput koulutehtävänsä ja viskari kuuntelee yleensä äänikirjaa joko BookBeatista tai Lukulumo-sovelluksesta, joka on nyt avattu ilmaiseksi kaikille. Jos ekaluokkalaisella on ollut vähän etäkouluhommia, hän saattaa haluta vielä jatkaa kynäpuuhia Riitta Korhosen kirjoittaman ja Teresa Bastin kuvittaman Koululaisen tehtäväkirjan (TacTic Publishing 2018, saatu kustantajalta) parissa. Tässä kirjassa on kuulemma "paljon hauskemmat tehtävät ja kivemmat sivut, koska on värikuvia" kuin heidän omassa, koulusta saadussa harjoituskirjassa. Minunkin mielestäni tässä kirjassa värikkäät kuvat ja monipuoliset tehtävät ovat toimivia, joskin olisin kaivannut hieman suurempia viivastoja mallikirjainharjoituksiin. Koululaisten tehtäväkirja on nimensä mukaan suunniteltu kouluikäisille lapsille, ja siinä on paikoin aika paljonkin luettavaa. Taitava ekaluokkalainenkin pärjää suurimman osan tehtävien kanssa itsenäisesti, mutta ehkä parhaiten tämä kirja sopii 2.-4.-luokkalaisille, jotka kaipaavat lisäpuuhastelua.

Koululaisen tehtäväkirja ja Tietoa ja tarroja: Avaruus - Tehtäväkirja

Pienimmän päiväunien jälkeen minä tai mieheni irrottaudumme omista töistämme sen verran, että saamme pesueellemme syötettyä välipalat, puettua lapset taas ulkotamineisiin ja ohjattua heidät ulos. Iltapäiväulkoilujen jälkeen toinen meistä aikuisista huolehtii vielä, että esikoisen taito- ja taideaineiden sekä englannin tehtävät tulevat tehtyä, lasten harrastuksien etätehtävät suoritettua ja mahdollisesti vielä päiväkodin lähettämät montessoritehtävät ja taitohaasteet toteutettua. Työpäivämme jatkuvat yleensä aika myöhään, koska työtehtäviä jää väkisinkin iltaa, sillä lapsia pitää ohjata, paimentaa, ruokkia ja hoitaa omien töiden lomassa. Voin sanoa, että setti on haastava, sillä omat oppilaani tarvitsevat minua koko ajan klo 9.00-15.00 välillä, minkä päälle tulee kaikkien etäopetusvideoiden ja -tehtävien tekeminen, verkkotallentaminen ja seuraavien päivien tehtävien suunnittelu. Ja silloin, kun minä olen lähiopetuksessa, ei mikään toimi kuten yllä kirjoitin, koska kotona on vain yksi aikuinen, jonka myös pitää tehdä omia töitää. Jotenkin ihmeen kaupalla niistäkin päivistä toissaviikolla selvittiin...

Pöllöt askarreltiin ekaluokkalaisen open ohjeiden avulla.

Emmekä teitystikään ole tässä tilanteessa yksin, vaan kaikkialla Suomessa vanhemmat yrittävät lapsineen selvitä töiden ja koulutehtävien sekä varhaiskasvatuksen yhdistämisestä kotioloissa. Ruokaakin kuluu kattilakaupalla, kun kaikki ovat koko ajan kotona syömässä. Lapset kaipaavat kavereitaan ja harrastuksiaan, me aikuiset omaa tekemistä ja kaikki ikävöivät läheisiä sukulaisia ja ystäviä, joita ei voi nyt tavata. Aika moni virke alkaakin nykyään: "Sitten tämän koronan jälkeen..."
Nii-in, SITTEN. Sitten kaikki on kyllä ihan uutta, toisaalta vanhaa ja tuttua, toisaalta uutta. Toivotaan, että se aika koittaa mahdollisimman pian!

Tähän loppuun sopii Lauri tähkän yhdessä yli sadan artistin kanssa tekemä kappale Uuden edessä.

Muutama tehtäväkirjavinkki:

• Anne Luukkanen, Päivi Puustinen & Jii Roikonen: Reuhurinne - Askartelukirja (Otava)
• Miia-Liisa Waneus & Jii Roikonen: Reuhurinne - Metsäretki (Otava)
• Elli Mäkilä & Jii Roikonen: Reuhurinne Nettipuuhat (Otava)
• Tietoa ja tarroja: Avaruus - Tehtäväkirja (TacTic Pubishing, saatu kustantajalta)
• Tietoa ja tarroja: Meret - Tehtäväkirja (TacTic Publishing, saatu kustantajalta) -> Näissä kahdessa alimmaisessa on tarrojen lisäksi valtava määrä tietoa, joita sujuvasti lukeva ekaluokkalaisemme on lueskellut ja ihmetellyt.

Kevätseurantaa tehty Reuhurinne - Metsäretki -kirjaan.

Kuvakirjoja lentomatkustamisesta

Lensimme hiljattain lomalle Kroatiaan, ja lapsemme tietysti pohtivat, millaista on lentokentällä ja kuinka lentokoneella matkustetaan. Molemmat ovat kyllä lentäneet aikaisemminkin, mutta eivät muista noista kerroista mitään. Niinpä marssin paikalliseen kirjastoomme ja lainasin kaksi kirjaa, jotka on vartavasten kirjoitettu kuvailemaan, millaista on matkustaa lentokoneella ja miten lentokentällä toimitaan. Toinen kirja on Otavan tämän kesän uutuuskirja eli Annakarin Garhamin kirjoittama ja kuvittama kuvakirja Ruu lentomatkalla* (Bonnier Carlsen Frölag, suom. Anne Luukkonen). Toinen on Oppi&Ilon vuonna 2015 julkaisema, Kerttu Ruuskan kirjoittama ja Nadja Sarellin kuvittama kuvakirja Elsa ja Lauri matkustavat**.

Ruu lentomatkalla on suunnattu noin 3 - 6 -vuotialle lukijoille, eli hieman nuoremmille kuin Elsa ja Lauri -kirja, jonka takakanteen on merkitty ikäsuositus 3 - 8 vuotta. Ruu lentomatkalla -kirjassa tekstit ovat miellyttävän lyhyitä ja tilanteet lentokoneessa ja kentällä on kuvattu pienen lapsen näkökulmasta. Ruu edustaa muuten myös sitä uutta lastenkirjojen päähenkilötyyppiä, josta ei suoralta kädeltä voi sanoa, onko hän tyttö vai poika, ja häneen voivatkin kaikki lukijat samastua sukupuolesta välittämättä.

AnnakarinGarhamn: Ruu lentomatkalla (Otava 2018)

Molemmissa kirjoissa kuvataan pakkaamista, lähtöselvityksen tekemistä, matkalaukkujen luovuttamista ja turvatarkastusta. Ne voivat olla hieman jännittäviä tilanteita, mutta sekä Ruu että Elsa ja Lauri selviävät niistä hienosti. Olisi muuten ollut ihan hauska, jos kirjoissa olisi kuvattu, mitä sitten tapahtuu, jos läpivalaisuportti piippaa jonkun matkustajan kohdalla. Mitään ihmeellistähän siitä ei seuraa, mutta lapsimatkustajista voi olla aika jännittävää, että turvatarkastaja tulee sitten henkilökohtaisesti tutkimaan, mistä piippaus johtui.

Kerttu Ruuska & Nadja Sarell: Elsa ja Lauri matkustavat
(Oppi&Ilo 2015) 

AnnakarinGarhamn: Ruu lentomatkalla (Otava 2018)

Turvatarkastuksen ja lähtöselvityksen jälkeen molemmissa kirjoissa päähenkilöt pääsevät oleskelemaan lentokentällä, ihastelemaan ikkunoiden takana näkyviä koneita ja siirtyvät sitten lentokoneeseen. Ruuta ja Ruun kania alkaa pelottaa lentoon lähteminen, mutta nousu sujuu onneksi hyvin, ja kanikin uskaltaa lopulta ihailla maisemia. Lapset huomaavat, että koneessa joutuu istumaan pitkään paikallaa, ja aika voikin käydä hieman pitkäksi, vaikka välillä syödään, pelataan ehkä pelejä, luetaan kirjoja tai vaikka piirretään.

Kerttu Ruuska & Nadja Sarell: Elsa ja Lauri matkustavat 
(Oppi&Ilo 2015)  

AnnakarinGarhamn: Ruu lentomatkalla (Otava 2018)

Kaikki matkat loppuvat kuitenkin aikanaan, ja perillä on sitten koko ihana loma edessä!

Ruu lentomatkalla ja Elsa ja Lauri matkustavat ovat oikein päteviä kirjoja luettavaksi lasten kanssa, jos haluaa ennen matkaa käydä läpi, millaisia tilanteita lentokentällä ja koneessa on edessä. Meidän lapsemme ovat myös tykänneet lukea näitä kirjoja matkan jälkeen ja miettiä, kuinka heidän matkansa sujui. Oppi&Ilo -sarjan kirjan on selvästi kirjoitettu opetustarkoituksessa, ja sen sävy on opettavaisempi kuin Ruu-kirjan. Elsa ja Lauri matkustavat -kirjan takana on myös muutaman aukeaman verran tietokirjamaista tekstiä muun muassa käyttäytymissäännöistä lentokoneessa, eri matkustusvälineistä, pakkauksesta ja jopa hauskoja leikkivinkkejä matkan ajaksi. Ruu-kirjassa puolestaan esitellään sivun verran lentomatkustamiseen liittyviä käsitteitä.

Muita matksutamiseen liittyviä kirjoja:

• Tittamari Marttinen & Terese Bast: Lemmikkien junamatka (Lasten Keskus 2014)
• Sanna Pelliccioni: Onni pojan mahtava matka (Minerva Kustannus 2008)
• Sharon Rentta: Päivä eläinten lentoasemalla (Kustannus-Mäkelä 2015) ja Päivä eläinten rautateillä (Kustannus-Mäkelä 2017)

*Ruu-sarjassa on ilmestynyt myös kirja Ruu ja uusi tukka (Otava 2018), jossa Ruu käy ensimmäisen kerran parturi-kampaamossa

**Elsan kanssa voi tutustua myös uimiseen ja luistelemiseen sarjassa aikaisemmin ilmestyneiden kirjojen Elsa luistelemassa ja Elsa uimahallissa kautta.

Kurkkaa! ja Tutki! -kirjasarjat: Lukemista, opittavaa ja tutkittavaa taaperoille sekä leikki-ikäisille

Ihanaa! Tänään on jo niin lämmin päivä, että päiväkahvit voi juoda ulkona, kuunnella lintujen laulua ja kärpästen surinaa. Kevät on jo siinä vaiheessa, että muuttolinnut palailevat ja hyönteiset ilmestyvät pörisemään, surisemaan, lentämään ja mönkimään pihoille. Nyt onkin oiva hetki esitellä lasten kurkistuskirja, joka hauskalla tavalla perehdyttää leikki-ikäiset lukijat pihamaan pieniin eliöihin kuten esimerkiksi sammakoista, perhosiin, siiroihin ja perhosiin. Kirjan kuvissa liikutaan maan tasolla, joten pieniä hyönteisiä ja vähän isompiakin eläimiä tulee paljon vastaan. Lopussa esitellään myös kompostointia ja kasvien viljelemistäkin.

Kyseinen kirja on Oppi&ilon Tutki!-sarjaan kuulva Ötökät-kirja (Sanoma Pro Oy 2016, 2. painos 2017, alkuteos Usborne Publishing Ltd., arvostelukpl.). Kirjan on englannista suomeksi kääntänyt Annukka Kolehmainen ja kuvittanut Simona Dimitri.

Oppi&ilo: Tutki! Ötökät
ps. Eikös vain esikoinen tehnytkin minulle nätin kirjanmerkin?

Tutki! Ötökät! on tukevasti pahvikantin ja -sivuinen pienten lasten tietokirja, jonka kuvissa on paljon yksityiskohtia ihmeteltäviksi ja luukkuja sekä kurkistusaukkoja tutkittavaksi. Kirjan lauseet ovat lyhyitä ja tukevat ihmettelyä sekä oppimista. Oppi&ilo on suunnannut kirjan 3 - 6 -vuotiaille, mutta meillä myös 1,5-vuotias kuopus tykkää aikuisen avulla katsella, mitä värikkäissä kuviaa esiintyy ja luukkujen alta ilmestyy. Myös juuri 6-vuotta täyttänyt esikoinen luki kirjan, mutta eniten siitä sai irti vajaa neljävuotias keskimmäinen lapsemme.

Oppi&ilo: Tutki! Ötökät

Kuopuksemmekin siis tosiaan pitää valtavasti lukemisesta ja kirjojen selailusta. Taapertajan lukuinnosta kertoo varmasti paljon se, että hän ei vielä osaa sanoa isi, mutta "kirrrrrja" on kuulunut lapsen sanavarastoon jo viikkojen ajan. Kuopusta miellyttävät tarinakirjat (joita me vanhemmat lyhennämme hänen keskittymiskyvylleen sopiviksi) sekä tietysti kaikki oikeasti taaperoikäisille suunnatut kartonkikirjat, joissa nimetään erilaisia asioita. Eräs puolitoistavuotiastamme tällä hetkellä kiinnostava kirja on Oppi&ilo:n Kurkkaa! -sarjan kirja Kulkuneuvot (Sanoma Pro Oy 2016, 2. painos 2017, alkuteos Éditions NATHAN, SEJER, arvostelukpl.). Kirjan yksinkertaiset ja helposti hahmotettavat kuvat on tehnyt Nathalie Choux.

Kurkkaa! Kulkuneuvot -kirjaa lukiessaan lapsi pääsee testaamaan ja harjoittamaan sorminäppäryyttään, sillä sivuilla on erilaisia liikuteltavia ja nosteltavia yksityiskohtia. Lapsi voi esimerkiksi laittaa etusormensa sivulla olevaan pieneen reikään ja työntää sitä saaden palomiehen kiipeämään tikapuita pitkin. Nimensä mukaan Kurkkaa! Kulkuneuvot esittelee erilaisia menopeljä kuten esimerkiksi autoja, moottoripyöriä, työkoneita ja hälytysajoneuvoja. Tämä on varmasti nappivalinta kaikille pienille menopelien ystäville.

Oppi&ilo: Kurkkaa! Kulkuneuvot

Oppi&ilo: Kurkkaa! Kulkuneuvot

Oppi&ilo -arvonnan voittajat

Tadaa! Arpaonni suosi Johanna R.:ää ja Marja-Liisaa. Voittajille on ilmoitettu. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Minä itse tiedän -kortit, eli leikkimielistä visailua lasten kanssa SIS. ARVONNAN

Saimme Oppi&ilolta kesällä paketin, joka sisälsi mielenkiintoista ja hauskaa puuhasteltavaa sekä tutkittavaa meidän 1- 5-vuotiaille lapsillemme. Kirjoitin paketin sisältämistä tehtävävihkoista jo aiemmin täällä, ja lupasin silloin esitellä teille myös lapsiamme suuresti kiehtoneen Minä itse tiedän. 100 hauskaa tehtävää -kuution. (HUOM! postauksen lopussa arvonta)

Kuutio sisältää sata tehtävä- ja kysymyskorttia, joiden parissa meidän lapsemme viihtyivät tovin jos toisenkin. Kysymyskortit on jaoteltu neljään kategoriaan: Tiedätkö?, Iloinen arki, Oivalluksia ja pohdintaa sekä  Kirjaimia ja numeroita. 

Siniset Tiedätkö? -kortit ovat lapsen tietovisakortteja. Niissä havainnoidaan omaa ympäristöä ja suomalaista luontoa. Korttien kysymyksen liittyvät esimerkiksi kasveihin, eläimiin, ruokiin, vuodenaikoihin ja viikonpäiviin.

Keltaisissa Iloinen arki -korteissa on kysymyksiä, joiden avulla harjoitellaan tunteiden nimeämistä, niiden tunnistamista, ja mietitään muun muassa, miltä tuntuu, kun joku tulee halaamaan tai kun jäätelö tippuu. Lisäksi keltaisissa korteissa harjoitellaan kuvahahmottamista.

Vihreät kirjaimia ja numeroita -kortit sisältävät nimensä mukaan laskemiseen ja arvioimiseen sekä kirjaimiin ja äänteisiin liittyviä tehtäviä. Haastavimmissa tehtävissä muodostetetaan kirjaimista sanoja ja suoritetaan kuvien avulla jakolaskuja (esim. jaetaan karkkeja kavereiden kesken).

Punaisten Oivalluksia ja pohdintaa -korttien kysymykset ja tehtävät harjaannuttavat lapsen päättelykykyä. Näissä tehtävissä lapsi joutuu esimerkiksi miettimään, mikä asioista ei kuulu joukkoon tai miten jokin tietty esinejono jatkuu. Näissä, kuten muissakin tehtävissä, on tärkeää kysyä lapselta, miten hän päätyi tiettyyn vastaukseen. Minä ainakin huomasin, että lapsi keksi vastauksen, joka oli aivan oikein, mutta eri kuin korttien tekijät olivat ajatelleet. Silloin keskustelimme muistakin erilaisista vaihtoehdoista, joita meille tuli mieleen.

Lapsi vastaa korttien tehtäviin laittamalla sormen läpi reiästä sen kuvan kohdalta, jossa hänen mielestään on oikea vastaus. Kortti käännetään ympäri, ja jos sormi pilkistää reiästä, jota Yrre-orava osoittaa, on vastaus oikein.

Kysymykset on suunnattu 4 - 6-vuotialle, mutta hieman soveltaen myös kolmevuotias pääsi tekemiseen mukaan. Meidän viisivuotiaamme oli ja on edelleen innoissaan, kun pääsee testaamaan omaa osaamistaan, ja vaikka osa korttien kysymyksistä on hänestä ihan lällyjä, löytyy joukosta myös haastavampia kysymyksiä, joita olle pohtineet yhdessä.

Nyt minulla on ilo arpoa teidän kesken Oppi&ilo -tehtävävihkopaketit, joiden parissa voi tällaisena sateisena päivänä mukavasti kuluttaa aikaa samalla uutta oppien. Arvontaan voivat osallistua vain blogin rekisteröityneet lukijat ja Facebook-seuraajat/ tykkääjät.

A-paketti vasemmalla, B-paketti oikealla

A-paketti sisältää Maailman ympäri - värikästä siirtokuvapuuhaa -tehtävävihon (5 - 10-vuotiaille) sekä Pyyhittävät ensimmäiset kirjaimet - aakkospuuhaa kynä kädessä -tehtävävihon (4 - 5-vuotiaille). B-paketissa puolestaan on tuo sama Maailman ympäri -siirtokuvavihko ja sen lisäksi myös 3 - 4-vuotialole suunnattu Pyyhittävä heikun keikun - kynäpuuhaa pienemmille -vihko.

Jätä siis kommentti tähän postaukseen tai blogin Facebookissa olevaan arvontapostaukseen ja kerro kumman paketin haluaisit voittaa A:n vai B:n. A-paketin sisältö on esitelty tarkemmin täällä.

Arvontaan voi osallistua 9.9. - 16.9. välisenä aikana, ja suoritan arvonnan 17.9. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, mikäli kommentissa on mukana sähköpostiosoite.

EDIT. 10.9. Koska arvonta on vain blogini rekisteröityneille lukijoille ja Facebook-seuraajille (katso säännöt ylempää), anonyymit eivät voi osallistua. Jos olet epävarma, oletko rekisteröitynyt lukijaksi, voit tarkistaa tilanteen blogin oikealla olevasta Lukijat-palkista. Toivon myös, että merkitset kommenttiin, oletko blogin rekisteröitynyt lukija vai Facebook-seuraaja.

Viskarilaisen tehtävät (Oppi&ilo tehtäväkirjoja 4 - 10 -vuotialle lapsille)

Viime viikolla saimme Oppi&ilolta oikein mieluisan paketin, joka piti sisällään pari erilaista tehtäväkirjaa, kysymyskorttikuution sekä kaksi pahvikantista kirjaa (kirjoista ja kuutiosta lisää toisessa postauksessa). Erityisesti viisivuotias esikoisemme innostui paketin sisällöstä, sillä hän on kova tekemään erilaisia tehtäviä ja tutkimaan ja pohtimaan asioita. Viime viikolla hän myös aloitti päiväkodissa uudessa ryhmässä, jossa viskareiden lisäksi on myös eskareita. Hän ehti jo miettiä, saakohan tehdä kynä- yms. harjoituksia yhdessä eskarilaisten kanssa. Siihen en osannut vastata juuta taikka jaata, mutta lapsen iloksi Oppi&ilo -paketissa oli mukana 4 - 5-vuotiaille suunnattu tehtäväkirja Pyyhittävä: Ensimmäiset kirjaimet - aakkospuuhaa kynä kädessä (Sanoma Pro Oy 2016).

Minä olin oikeastaan aika yllättynyt, kuinka innoissaan viskarimme tarttui tussiin ja ryhtyi ihan omasta aloitteestaan piirtämään kirjaan katkoviivoja pitkin erilaisia kiemuroita, kirjaimia ja sokkeloita. Epäilin nimittäin aluksi, että tarkka viivojen mukaan pirrtäminen ei kauaa jaksaisi lasta innostaa, mutta huomasin, että jokaisella aukeamalla taitaa olla juuri sopivassa suhteessa niitä tehtäviä, joissa piirretään tarkkaa viivaa katkoviivojen päälle eli harjoitellaan hienomotoriikkaa, kynäotetta ja kirjaimia sekä niitä tehtäviä, joissa pitää selvitä läpi sokkeloista ja labyrinteista. Tehtävätyyppien vaihtelun ansiosta lapsi ei kyllästy.

Jokaisella aukeamalla on värikäs kuva, josta voi etsiä aukeaman tai kyseisen sivun kirjaimella alkavia asioita. Kuvissa seikkailevat Summamutikan eli Oppi&ilo -sarjan maailman hahmot. Tehtäväkirjasta huomaa, että se on suunnattu alle eskari-ikäisille, sillä kirjainmuodon oikeaoppinen piirtämiseen ei juuri kiinnitetä tehtävissä huomiota. Siis siihen, että kirjainten kirjoitussuunta olisi oikea. Isojen kirjainten kohdalla on kyllä merkitty aloituspiste, mutta suuntaa ohjaavat nuolet puuttuvat.

Meidän viskarimme on aika tarkka siitä, että tekee tehtävät oikein, joten hänen käsiinsä tällaiset pyyhittävät tehtäväkirjat ovat ihan mainioita. Me kyllä sovimme, että ei jokaista lerppua tai huonoa (kuten hän sanoi) kirjainta tarvitse heti pyyhkiä, sillä kaiken ei tarvitse olla niin täydellistä. Pyyhittävissä kirjoissa on myös se näppäryys, että tehtäviä voi tehdä uudestaan tai antaa vaikka pikkusisaruksenkin kokeilla piirtämistä.

Kirjan tehtävät ovat laatineet Riitta Nissonen ja Markku Töllinen, joilla molemmilla on vankka kokemus oppikirjantekijöinä ja lasten opettamisesta. Nissonen on muun muassa toiminut rehtorina ja Opetushallituksen kouluttajana. Töllinen on opettanut lapsia lukemaan jo kolmenkymmenen vuoden ajan.

Ensimmäiset kirjaimet siis miellytti ja viihdytti viisivuotiasta hyvän tovin, mutta raaputuskirja Maailman ympäri - värikästä siirtokuvapuuhaa -tehtäväkirja (Sanoma Pro Oy 2016) suorastaa hurmasi esikoisemme. Muistatteko omasta lapsuudestanne ne siirtokuvat, joita laitettiin paperin päälle ja sitten raaputettiin pakkauksen mukana tulevalla muoviveitsellä? Niiden kanssa piti aina olla tarkkana, että raaputti koko kuvan kunnolla tai muuten raaputetun hahmon jalka tai pää tuppasi jäämään kiinni alustapaperiinsa ja kuva jäi torsoksi. En edes tiennyt, että näitä raaputusjuttuja on enää olemassa!

Noh, tämä Maailman ympäri -kirja on siis tehtäväkirja, johon raaputetaan kiinni eläinhahmoja, kun on ensin selvittänyt, mihin maahan, maanosaan tai elinympäristöön kyseinen eläin kuuluu sijoittaa. Yhtä elinympäristöä kohti on aina yksi aukeama. Aukeamalla on aina ihan lyhyt tietoteksti kyseisestä alueesta sekä jokin pieni tehtävä, jonka lapsi saa tehdä kuvien siirtämisen lisäksi. Myös kirjan lopussa on muutama tehtäväsivu, mutta niitä me emme edes päässeet vielä täyttelemään, sillä esikoisemme innostui nimenomaan siitä raaputtamisesta.

Tämä tehtäväkirja on suunnattu 5 - 10 -vuotialle lapsille, ja täytyy sanoa, että kyllä sen täyttäminen vaatiikin kohtalaista kärsivällisyyttä ja tarkkuutta sekä tietoakin. Pienempi lapsi tarvitsee lisäksi aikuisen apua mikäli mielii siirtää oikeat eläimet juuri oikeille sivuille - ja kaiken lisäksi ehjinä.

Me teimme tehtäväkirjaa niin, että lapsi osoitti ne eläimet, jotka kuhunkin kuvaan kuuluvat, minä leikkasin ne arkista ja tarkistin, että ne tosiaan kuuluvat kyseiseen elinympäristöön, lapsi raaputti kuvat ja minä viimeistelin raaputukset, mikäli näytti, että kuvat eivät olleet kunnolla kiinni. Täytyy myöntää, että minullakaan ei ollut kovin hyvin muistissa, mitä kaikkia eläimiä ja kasveja elää tyypillisesti Alpeilla, joten lunttasin suosiolla sivulta 24, jossa on oikeat vastaukset. Kerroin eläimet lapselle ja hän etsi ne arkeilta. Isompi lapsi voisi täytellä tätä siirtokuvakirjaa niin, että hakisi vastauksia oppikirjastaan, tietokirjoista tai vaikka netistä.

Tällaisia tehtäviä tehdessään ja puuhastellessaan itselleen mieluisan asian parissa lapsi oppii uusia asioita aivan huomaamattaan. Esimerkiksi siirtokuvakirjaa tehdessämme jäimme lapsen kanssa pohtimaan mitä tarkoittaakaan se, että Alpit ulottuvat kahdeksan maan läpi (ei muuten mikään helpoin asia konkretisoida viisivuotiaalle!) En voinut olla iloitsematta, kun kuulin illalla, miten lapsi selitti samaa asiaa tohkeissaan isälleen ja pikkusisarukselleen. Ihan mahtavaa!

Nettisivulla http://www.oppijailo.fi/lapset_ja_nuoret lapsi voi käydä ilmaiseksi pelaamassa erilaisia pelejä. Kannattaa käydä kurkkaamassa, sillä pelien joukossa on esimerkiksi kivoja muistipelejä, kirjain- ja numerotehtäviä sekä hahmotuskykyä ja muistia kehittäviä pelejä.

Oppi & Ilo puuhakortit

Sain jo jokin aikaa sitten Sanoma Pro Oy:lta testattavaksi heidän Oppi & Ilo -tuotesarjan puuhakortteja.  Oppi & Ilo puuhakortit on laaja sarja, jonka alla on julkaistu erilaisia tehtäväkorttipakkoja erilaisiin tarkoituksiin. Korttipakat on kategorioitu otsakkaiden Puhetta ja kirjaimia, Lukuja ja logiikkaa, Kielet ja kulttuurit, Tiedot ja havainnot ja Taidot ja taiteet alle. Korttipakkoihin on myös merkitty, minkä ikäisille lapsille kyseisen pakan tehtävät on tarkoitettu, joten aikuisen on aika helppo valita lapselle tämän ikätasolle ja kasvuvaiheelle suunnattuja pakkoja.

Kaksi saamaani korttipakkaa on suunnattu 5 - 12 -vuotiaille ja yksi pakka 0 - 1 -vuotiaille. Kaikki pakat ovat Taidot ja taiteet pakkoja, eli pakan kortit harjoittavat lapsen motoriikkaa, aisteja, itseilmaisua ja/ tai tunteita. Kaikkien korttien teksteistä vastaa Elina Pulli.

5 - 12 -vuotiaiden pakoista toinen on nimeltään Summamutikka. Hyppimisleikit. Yli 40 hyppylorua ja -leikkiä  ja siinä tosiaan on kokonaisen korttipakallisen verran eritasoisia naruhyppelyvinkkejä. Kortit on koodattu tähdillä, eli yhden tähden korteissa on helpoimmat temput, kolmen tähden korteissa vaikeimmat. Tässä pakassa ei ole mukana hyppynarua, mutta mukana tulee klipsi, jolla kortit saa kiinnitettyä toisiinsa. Mukaan mahtuu kortteja, joissa on perinteisiä, minullekin tuttuja loruja (esim. tuo alla näkyvä "Puolison ammatit"), mutta moni korttien hyppyvinkeistä on sellaisia, jotka ovat minulle aivan uusia. Toisissa korteissa lorut kannustavat oppimaan esimerkiksi viikonpäiviä tai jopa englantia! Nämä  naruhyppykortit ovatkin oikein toimia esimerkiksi liikuntatuntien pistetyöskentelyyn, sillä pienille oppilasryhmille voi antaa heidän taitoihinsa sopivan kortin tai oppilaat voivat itse valita 1-3 tähden kortin oman taitotasonsa mukaan.

Kortin toisella puolella on kuva ja lyhyt kuvaus tehtävästä, toisella puolella on tarkat ohjeet, miten tehtävä suoritetaan ja millaisia rooleja leikkijöillä on (Hoppi, hyppääjä, veivi).

Toinen isompien lasten korttipakka on nimeltään Twist-leikit. 45 hyppyyttäää ohjetta. Pakan mukana tulee twist-naru, mikä on ehdottomasti nappijuttu, sillä pakan ostaja tai saaja pääsee heti kokeilemaan hyppimistä, eikä twistä tarvitse lähteä hankkimaan erikseen. Ensimmäinen kortti tutustuttaa hyppijän perushyppyihin ja twist-"asetteluihin" (onko naru linkkien eli päätyjen nilkoissa, polvissa vai reisissa ja kuinka leveä on heidän haaransa). Kuten hyppiskorteissa, myös twist-korteissa mukana on helppoja ja vaikeampia tehtäviä. Perushyppyjä varioimalla ja yhdistelemällä päästään vaikeampiin twist-hyppyihin. Tehtäväissä esitellään, miten yksinkin voi hyppiä twistillä, jos paikalla ei satu olemaan isompaa porukkaa hyppijöitä. Toisaalta tarjolla on myös twist-leikkejä isollekin porukalle (esim. twist-tervapata). Hyppyharjoitusten jälkeen leikkijä tai leikkijät voivat sitten venytellä erillisen venytyskortin ohjeilla.

Itse en enää tämän kasvavan vauvatsani kanssa paljon twistiä hyppele, mutta harjoittelimme kyllä sateisena kesäpäivänä helpoimpia twist-hyppyjä neljävuotiaan kanssa, vaikka hän ei ihan vielä kortteihin merkittyyn ikäryhmään kuulukaan. Erilaiset sokkelot kyllä sujuivat, samoin osa perushypyistä. Ongelmia tuli sitten, kun nelivuotias stiplasi, eli teki virheen. Hänen kiinnostuksensa ei oikein riittänyt uuteen yritykseen... Mitä isommat lapset ovat hyppelemässä, sen itsenäisemmin he voivat kortteja lukea ja temppuja harjoitella. Pienemmät lapset tarvitsevat aikuisen tai isomman lapsen antamaan ohjeita.

Viimeinen saamamme pakka on hyvin erilainen kuin nämä kaksi ensimmäistä. Sen nimi Vauvan kanssa. Iloista puuhaa ensimmäiseen vuoteen kertoo hyvin, mihin tarkoitukseen kyseisen pakan kortit on laadittu. Kortteihin kirjatut lorut, leikit ja tehtäväkinkit tarjoavat vauvalle ja vanhemmalle yhteisiä puuhailuideoita vauvan ensimmäiseksi elinvuodeksi. Kortit on laadittu siten, että ne tukevat vauvan kulloistakin kielellistä ja motorista kehitysvaiketta. Tokihan tärkeintä vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksessa on se aikuisen ja vauvan keskinäinen läheisyys ja aikuisen antama positiivinen huomio, eikä vauvan kanssa tarvitse suorittaa mitään "tiettyjä" tehtäviä, mutta esimerkiksi loruttelu vauvalle kehittää tämän kielellisiä valmiuksia. Kortit tarjoavat mielestäni aika hauskan tavan keksiä puuhailtavaa jo alle vuodenikäisen kanssa, mikäli aikuisesta tuntuu, että hän kaipaa puuhastelu- ja lorutteuvinkkejä. Ainakin itselle tuli esikoisen vauvavuoden aikana välillä sellainen tunne, että mitäs sitten voisimme tehdä... Tämä on myös hauska vauvalahjavinkki erityisesti ensimmäisen lapsen perheeseen.