Mintun syntymäpäivät

Esikoisemme täyttää tässä kuussa kolme vuotta, ja siksi syntymäpäivät ja syntymäpäiväjuhlat ovat olleet paljon mielessä viime aikoina. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun lapsi itse osaa odottaa syntymäpäiväjuhliaan, ja joulun tavoin, synttäreihinkin on tutustuttu kirjojen avulla.

Eräs mielestäni erikoisimmista syntymäpäiväaiheisista kirjoista on yllättäen Maikki Harjanteen uusin Minttu-kirja eli Mintun syntymäpäivät (Otava, 2014). Oletin kirjan nimen perusteella, että se kertoisi syntymäpäiväjuhlista tai niiden valmisteluista. Näin toki onkin, mutta suuri painoarvo on annettu myös painajaisunelle, jonka Minttu näkee ennen juhliaan.

Kirjassa Minttu jännittää lähestyviä syntymäpäiviään, minkä seurauksena hän nukkuu edellisen yön todella levottomasti nähden levottomia unia. Tuo uniepisodi vie kirjasta monta sivua, ja esikoisemme taisi hieman kummeksua Mintun villiä unta ja siihen liittyvää, minustakin jollain tavalla kummallista kuvamaailmaa. Hieman jäin ihmettelemään, miksi unta on käsitelty niin monen sivun ajan. Siinä jotenkin hypättiin sivuraiteille, vaikka toki moni lapsi varmasti jännittääkin omia synttäreitään niin, että saattaa hyvinkin nukkua edellisen yön levottomasti.

Unessa susi vie Mintun tanssiin ja kissa hoputtaa Minttua. Kovin tulee mieleen Liisa Ihmemaassa.
Maikki Harjanteen kuvitusta kirjassa Mintun syntymäpäivät.

Seuraava pysähtymisen paikka oli, kun Mintun vieraat saapuivat onnittelemaan häntä. Juhliin saapui näet toinen toistaan kummallisempia otuksia, jotka näyttivät jopa vähän hurjilta. Tästä saimmekin sitten kotona aikaan keskustelun naamiaisista ja pukeutumisleikeistä.

Jotenkin tästä Minttu-kirjasta jäi ainakin itselleni hieman kummallinen vaikutelma, vaikka Minttu-kirjojen ystävä olen aina ollutkin. Monet Mintuista olen voinut lukea kohta kolmevuotiaalle esikoisellemme ilman kummempia sensurointeja tai selittelyitä, mutta tämä kyllä veti pojan aika ajoin hieman hiljaiseksi ja jouduin selittelemään kuvia normaalia enemmän. Mitään kammotusta lapselle ei kuitenkaan tullut eivätkä hänen yöunensa menneet. ;) Pidin kirjassa siitä, että Harjanne on tuonut siihen nykyajan vempaimet mukaan, vaikka ensimmäiset Mintut on kirjoitettu jo 70-luvulla. Minttu näet taltioi kemunsa ottamalla niistä valokua äitinsä älypuhelimella.

Luetaanko teillä muilla Minttu-kirjoja? Entä oletteko tutustuneet näihin uudempiin Minttuihin, vai onko Minttu tutumpi omasta lapsuudestanne?