Kirjabloggaajien joulukalenteri - 2. luukku

Tervetuloa Kirjabloggaajien joulukalenterin toiseen luukkuun! Joulukalenteri avautui eilen komeasti Hyllytontun höpinöitä -blogissa, ja kolmannen luukun taakse voi huomenna käydä kurkkaamassa Limalepakon kirjablogissa. Jos haluat katsoa kaikki mukana olevat kirjablogit, se onnistuu klikkaamalla tätä linkkiä.



Meillä kotona jouluvalmistelut alkavat aina marras-joulukuun vaihteessa. Usein ensimmäisen adventin aikaan leivomme satsin piaprkakkuja ja toisinaan teemme myös piparkakkutalon, jonka sitten syömme uutena vuotena. Piparin, glögin, kuusen ja hyasintin tuoksut tekevät mielestäni joulun. Siksi olen lasten kanssa alkanut leipoa pipareita myös aatonaattona (ja siksi, että adventtina leivottu satsi on yleensä aattoon mennessä kadonnut parempiin suihin).



Tämä toinen luukku onkin omistettu piparkakuille ja piparkakkukirjalle. Piparkakuilla on komea historia, sillä Anna-Liisa Mattilan mukaan (Piparikirja, Atena 2001) arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että Indus-virran laaksossa on jo arviolta vuonna 3000eKr. leivottu leipäsiä tutunoloisella leipämuotilla. Faarao Ramseksen haudasta on löydetty ihmisen muotoisia hunajakakkuja, jotka on valmistettu vuoden 1500eKr. aikoihin. Eurooppaan nuo piparin kaukaiset edeltäjät eli hunajakakut tulivat Egyptistä ensin Kreikkaan ja sieltä muualle Eurooppaan. Keskiajalla hunajakakkujen valmistusoikeus oli pitkään vain luostareilla, mutta vähitellen niitä saivat valmistaa muutkin leipurit. Pohjoiseen hunajakakut kulkeutuivat luultavasti Saksasta. Pian sokeri syrjäytti hunajan kakkujen makeutusaineena, ja taikinaan alettiin lisätä myös muita mausteita sekä voita. Piparkakut saivat nimensä pippurista, jota niihin myös laitettiin. Suomeen piparkakut ovat tulleet myöhäisellä keskiajalla. Aluksi pipareita myytiin toreilla, mutta vähitellen niitä alettiin valmistaa myös kartanoissa, ja noin 1800-luvun lopulla tavallisissakin kodeissa.

Piparkakkujen reseptit olivat ainakin Suomessa tarkkaan varjeltuja salaisuuksia, ja edelleen moni kotileipuri tekee joulupiparkakkuja reseptillä, jolla niitä on hänen perheessään "aina leivottu". Toisaalta varmasti yhtä moni tyytyy minun tavoin ostamaan kaupan valmistaikinaa, josta siitäkin tulee maistuvia jouluherkkuja. Olen minä yrittänyt tehdä piparitaikinaa myös itse, mutta käyttämäni resepti oli sellainen, että taikinan maku ei päihittänyt kaupan taikinan makua, joten enpä uudestaan viitsinyt vaivautua leipomaan taikinaa itse. Paitsi tänä vuonna.



Sain tätä kalenteria luukkua varten arvostelukappaleen Mima Sinclairin jouluisen näköisestä kirjasta Pipari-ihmemaa - 30 piparkakkuohjetta leivontaan ja koristeluun (Gummerus Kustannus Oy 2016, alkuteos Kyle Cathie Ltd 2015, suom. Jenna Pahlman). Kirjan alussa on ohjeet sekä tummaan että vaaleaan piparkakkutaikinaan, ja minä päädyin testaamaan vaaleaa taikinaa. Aika tummaa siitäkin tuli - ja hyvää! Taikina on hyvän makuista ja helppoa työstää. Leivoimme siitä lasten kanssa satsin piparkakkuja, ja sekä taikina että piparkakut maistuivat heille hyvin. "Vähän maistuu saippualle", oli kyllä esikoisen ensikommentti, mutta se mielleyhtymä johtui taikinaan laitetusta sitruunankuoriraasteen tuomasta makuvivahteesta.



Taikinan ohjeiden lisäksi Sinclairin kirjasta löytyy ohjeita pikeerikuorrutteeseen, sokeriliimaan ja erilaisiin piparisiin leivonnaisiin ja jälkiruokiin. Minä leivoin kirjan ohjeella pikkujouluihin Omena-piparkakku-murupiirakan. Omenapiirakkaa rakastava mieheni toivoi, että leipoisin kyseistä piirakkaa myös jouluaatoksi, niin hyvää se kuulemma oli. Innostuin kokeilemaan myös piparkakkusiirapin keittämistä kirjan ohjeella. Sen maku on intensiivinen ja piparkakkuinen, mutta koostumus aika tönkkö, vaikka keitinkin siirappia ihan ohjeenmukaisen ajan ja otin sen pois hellalta hyvin juoksevana.



Pipari-ihmemaa on juuri sellainen reseptikirja, jota minä ja lapseni tykkäämme selailla sen houkuttelevan näköisten kuvien takia. Sinclair on tehnyt kirjaan ohjeita muun muassa piparkakkukuusiin, erilaisiin mökkeihin ja piparkakku-ukosta muokattuihin poroihin. Lukiessamme Pipari-ihmemaata kuopus ihmetteli, ovatko Sinclairin maatuskapiparkakut oikeasti syötäviä, esikoinen huokaili suklaisen linnunpönttökuvan äärellä ja minä mietin, että kirjassa esitellyt piparitaikinasta tehdyt täytekeksit voisivat olla kokeilemisen arvoisia ja tuoda mielenkiintoista vaihtelua joulun herkkupöytään. Meillä ei nimittäin olla turhan tarkkoja sen suhteen, että pipareiden tai piparitalon pitää olla juuri tietynlaisia joka vuosi.

Mima Sinclair: Pipari-ihmemaa - 30 piparkakkuohjetta leivontaan ja koristeluun

Sinclairin piparikirja tarjoaakin paljon katseltavaa ja uusia ohjeita, ja kirjan takana olevat kaavat mahdollistavat erilaiset piparitalonra kennuskokeilut ihan kotioloissakin. Kirjan piparkakkutalot ovat aika perinteisen näköisiä, ja olisinkin toivonut, että mukana olisi ollut muutaman todella näyttävän talon ohjeet. Ei sillä, että osaisin sellaista kasata, mutta niiden kuvia olisi mukava katsella.
Me saatamme kuitenkin tänä vuonna kokeilla tehdä perinteisen piparkakkutalon sijasta kirjan ohjeen avulla piparkakkukranssin roikkumaan keittiön ikkunaan.



Sinclairin kirja toimii kaltaiselleni jouluihmiselle mukavana joulutunnelman luojana. Vielä, kun tähän kirjaan olisi lisätty hivenen tietoa piparkakkujen historiasta ja niihin liittyvistä uskomuksista - vaikka vain lyhyiden tietoruutujen verran - olisin piparkakkujen ystävänä ollut enemmän kuin tyytyväinen. Suosittelen Pipari-ihmemaa -kirjaa kaikille, jotka rakastavat piparkakkujen makua, haluavat vaihtelua joululeivonnaisiinsa tai etsivät sitä täydellistä piparkakkutaikinan ohjetta.

Jos joku teistä lukijoista on oikein kokeilunhaluinen, suosittelen tutustumaan Pirkko Jurvelinin laatimaan Keskiajan keittokirjaan (Art House 2007), josta löytyy keskiaikaisen piparipuuron ja piparitaikinan reseptit. Resepteistä käy muuten hyvin ilmi, että tutut mausteet: neilikka, kaneli, inkivääri ja muskotti näyttävät tuoneen herkullista makua jo keskiaikaisiin piparkakkuihin.

Miten on, leivotaanko teillä kotona joulupipareita? Teettekö itse taikinan vai kelpuutatteko kaupan valmistaikinasta tehdyt piparkakut? Entä rakennatteko piparkakkutaloja tai koristeletteko pipareita sokerikuorrutteella?

Pöhköönnyin piparkakuista niin paljon, että tein lapsille piparkakkukalenterinkin.

Oikein tunnelmallista ja iloista joulunodotusta kaikille!

19 kommenttia:

  1. Täytyy tunnustaa: en ole leiponut pipareita pitkään aikaan, useampaan vuoteen. En edes ole mikään pipari-fani, vaan epäilen että jos leipoisin, parasta siinä olisi taikinan syöminen :D Piparkakkujen tuoksu kyllä on ihana, joten entäs jos sittenkin tänä vuonna...

    Ihanaa joulunodotusta koko teidän perheellenne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krista! Olen kyllä kanssasi siitä, että taikinan syöminen on vähintään yhtä hienoa kuin valmiiden piparkakkujen syöminen. Kaupankin taikinalla saa sen hyvän tuoksun, suosittelen!

      Poista
  2. Meillä leivotaan aina Mummun perinteisellä reseptillä - siitä ei poiketa. Leivonnasta vastuussa on äiti ja me muut osallistumme kykyjemme mukaan. Ihana perinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana perinne tosiaan. Sinun viestisi muistutti minua oman äitini piparireseptistä, joka sekin on tainnut pysyä samana vuosikausia. Miksihän en ole sitä testannut?

      Poista
  3. Kivat nuo sun omat kuvat!Ja hieno piparikalenteri!

    VastaaPoista
  4. Piparkakut ovat kyllä ihania, mutta itse en syö enää vehnää, joten niiden perinteisten leipominen on jäänyt. Olen ostellut (ylihintaisia) tattaripipareita, joiden maku on kyllä kovin lähellä aitoa. Olen vielä ollut liian laiska kokeilemaan gluteenittomia omatekoisia pipareita, ehkä ensi vuonna, toivossa on hyvä elää. :) Ihanaa joulunodotusta ja kiitos luukusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi kommentista! Olen kuullut muiltakin, että gluteenittomat tuotteet ovat monesto todella ylihinnoiteltuja. Ehkä sitten ensi vuonna pääset tekemään omia. ;) Hyvä kuitenkin, että kaupassakin on vaihtoehtoja!

      Poista
  5. Voi miten kivaa piparkakkufaktaa. Tuo pippuriyhteys kuulostaa muuten etäisesti tutulta, eli olen tainnut kuulla jostain aiemminkin.
    Sama oikeastaan kuin Sallalla, keliakian takia jääneet muutamina viime vuosina piparit pois. Toki olen jotain kaupan pipareita maistanut ja ne oli ihan ok. En ole kauhean leipomishenkinen ihminen, joten gluteenittomia reseptejä en pahemmin ole edes kokeillut. Pitkälti menen ilman noita herkkuja, siihen on niin tottunut jo.
    Ihanaa joulunodotusta koko perheelle :)
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia! :) Hyvä, jos et ole jäänyt piparkakkuja kaipailemaan, ja tarvittaessa voi sitten joskus ostella kaupan gluteenittomia. Ja voihan sitä herkutella vaikka suklaalla! :D

      Poista
  6. Kerrassaan ihana luukku! ❤ Pipari-innostus taisi tarttua tähänkin huusholliin. Kiitos kirjavinkistä - ja ihanaa joulunodotusta koko perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina ja kiva, että tykkäsit! <3 Minullakin tuo pipari-inostus vähän "meni yli" tänä vuonna...

      Poista
  7. Joskus lapsena tuli tehtyä piparkakkutaloja :) Mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
  8. Totta kai leivon pipareita, ja taikin pitää tehdä itse. :) Mausteiden keittely ja taikinan sekoitus on puolet koko homman hauskuudesta. Tykkään, kun koko asunto tuoksuu pipareilta vielä pitkään leivontaurakan jälkeen. :) Ihanaa joulunodotusta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Minä olin tänä vuonna ihan hämmästynyt, kuinka helppoa oman taikinan tekeminen oikeastaan oli. Viimeksi tehdessäni taisin käyttää valmista piparkakkumaustetta, nyt laitoin ohjeen mukaan kanelit, neilikat yms. erikseen. Minäkin pidän siitä, miten tuoksu jää leijailemaan jopa muutamaksi päiväksi!

      Poista
  9. Lueskelen näin jälkijunassa, mitä muiden bloggareiden luukuissa on jo ollut, kun oma vuoro on ensi viikonloppuna. Ihana piparipostaus! Minulla on Kotiruoka-kirja, jonka ensimmäinen painos on tullut jo sata vuotta sitten, ja siinä olevassa reseptissä laitetaan piparitaikinaan maustepippuria (1/2 tl). Olen kylläkin jättänyt sen pois, mutta pitäisi joskus kokeilla.

    VastaaPoista

Kiitos käynnistäsi! Jätä ihmeessä kommentti, se ilahduttaa suuresti.