Harri István Mäki: Mörkökirja (Haamu Kustannus 2015) |
Moni mörkö tuntuu olevan jotenkin hukassa itsensä kanssa, ja esimerkiksi suuri järvimonsteri-Dóra rakastaa laivojen ja laitureiden syömistä, mutta saa niistä vatsanpuruja. Dóra joutuukin tekemään parannuksen ja keksii aivan uuden tavan elää. Piskuinen Miska-mörkö puolestaan asustelee piirongin laatikossa ja koittaa löytää itselleen sopivaa työtä. Siinä häntä ryhtyy auttamaan ystävällinen vanha Ágota-rouva. Toiset möröt ovat kilttejä, toiset ilkeitä, mutta suurin osa niistä tuntuu kuitenkin haluavan elää sovussa ihmisten kanssa.
Harri István Mäki: Mörkökirja (Haamu Kustannus 2015) |
Mörkökirjan novellit ovat nopealukuisia, ja soveltuvat hyvin luettavaksi ääneen esimerkiksi koululuokassa. Ne eivät ole liian pelottavia aluokkalaistenkaan oppilaiden kanssa luettaviksi, mutta mörkä-teema varmasti kiinnostaa monia lapsia. Tarinat ovat näennäisesti yksinkertaisia, mutta niihin kätkeytyy erilaisia opetuksia, ja ne tarjoavat aiheita (mm. peliriippuvuus, kaverisuhteet, oman itsensä löytäminen, rohkeus, joukossa on voimaa) yhteisten keskustelun pohjaksi. Monista novelleista löytyy myös minua viehättävää, vähäeleistä huumoria.
- Katso, tuolla on karhu! väitti isä.
- Se on iso kivi, totesi Huba.
- Olisi kyllä ollut loistavaa, jos se olisi ollut karhu, isä sanoi.
He ajoivat mutkittelevaa metsätietä yhä syvemmälle metsään. Heidän autonsa heitteletii tiellä. ...
- Katso, tuolla on hirvi! väitti isä.
- Se on kaatunut puu, Huba huomautti.
- Olisipa ollut loistavaa nähdä hirvi, isä valitti.
Mutta sitten jättimäisen tuuhean kuusen takaa paljastuikin oikea hirvi. Isä vilkutti hirvelle. Hän irrotti molemmat kätensä ratista. Hirvi heilutti heille takaisin. (Harri István Mäki: Mörkökirja, Haamu Kustannus 2015)
Opettajat voivat ladata kustantajan sivuilta ilmaiseksi kirjaan liittyvän tehtäväpaketin, jonka on laatinut äidinkielenopettja, FM Jaana Ala-Huissi.
Sympaattisen oloinen kirja, jonka voisin ottaa lukuun omien lasten kanssa. Istvan Mäen jotkut kirjat ovat uponneet lapsiini tosi hyvin.
VastaaPoistaSympaattinen on hyvä sana kuvaamaan tätä kirjaa ja sen mörköjä. Mitenkään pelottava tämä kirja ei ole (ehkä yhtä kummitustarinaa lukuunottamatta), eli lapsesi kaipaavat kovasti jäniitystä, kannattaa etsiä joku muu kirja.
Poista