Maikki Harjanne kirjoitti ensimmäisen Minttu-kirjansa 40 vuotta sitten. Uusimman Minttu-kirjan eli
Minttu ja kananvaljaat -kirjan julkistamisjuhlissa Harjanne itse arveli, että kirjat ovat nousseet ikisuosikkien asemaan, koska lapset pystyvät samastumaan Mintun maailmaan ja tämän seikkailuihin. Harjanne kertoi, että hän on kuvituksessa halunnut tarkoituksessa kuvata asioita niin, että Suomessa asuvat lapset tunnistavat arkielämäänsä kuuluvia asioita.
Vaikka Harjanne siis kuvaa Mintuissa lasten omaan arkeen ja elinpiiriin kuuluvia taphtumia, hän rohkenee myös leikitellä todellisuudella, hupsutella ja kuten tässä uusimmassa kirjassa, laittaa vaikka kanan heiluttelemaan pyykkiä kuivaksi tai hiiren laskemaan vesiletkuliukumäkeä.
Minttu ja kananvaljaat -kirjassa
(Otava 2018, arvostelukappale kustantajalta) Minttu on mummon luona vierailulla ja auttaa tätä hoitamaan kanoja. Isoin mummon kanoista lähtee kuitenkin omille teilleen, ja mummo ja Minttu joutuvat lähtemään sitä etsimään. Kana kyllä löytyy, mutta sille pitää hankkia - tai pikemminkin tehdä - kananvaljaat, jotta se ei enää uusi karkureissuaan.
 |
| Maikki Harjanne: Minttu ja kananvaljaat (Otava 2018) |
Harva meistä on ehkä aiemmin kuullut kananvalajista, eikä Harjanteellakaan kuulemma ole kotipihassaan kanalaa, jonka asukit puettaisiin virkattuihin valjaisiin. Harjanne paljasti, että idea kananvalajista syntyi, kun eräs hänen ystävänsä kertoi, että
Kanan valjaat ovat parhaita valjaita, mitä markkinoilta löytyy. Vaikka kävikin sitten selväksi, että Kanan valjaat ovat valjaita koirille eikä kanoille, alkoi tarina karkailevasta kanasta elää Harjanteen mielikuvituksessa. Siitä piti siis tehdä kirja.
 |
| Maikki Harjanne: Minttu ja kananvaljaat (Otava 2018) |
|
Kuten kenen tahansa pitkän linjan kuvittajan ja kirjailijan, myös Harjanteen tyyli on hieman muuttunut ja hioutunut vuosien varrella. Lainasimme juuri lasten kanssa kirjastosta niitä vanhimpia Minttuja, ja verrattuna näihin uudempiin Mittuihin, ovat aiemmin tehdyt Mintun esimerkiksi värimaailmaltaan realistisempia.
Minttu ja kananvaljaat -kirjassa värimaailma on kirjas ja räiskyvä, ja Mintun mummon pihalla tepsuttelevat kanat koreilevat turkooseissa, keltaisissa ja pilkullisissa höyhenpuvuissa. Toisaalta tässäkin kirjassa on mukana elementtejä, joita muistan löytyvän monista Harjanteen aiemmin kirjoittamista Mintuista: on sivuja, joissa on piirretty ns. tavaralistoja ja tekstin joukossa kysymyksiä ja pieniä laskutehtäviä lukijoille.
 |
| Maikki Harjanne: Minttu ja kananvaljaat (Otava 2018) |
|
Minun kaikkien aikojen mieluisin Minttu-kirjani on muuten
Mintun joulukirja. Entäs sinun? Muistatko lukeneesi pienenä Minttuja tai oletko kenties lukenut näitä uudempia teoksia?
 |
| Piti tietysti käydä pyytämässä nimikirjoitus Maikki Harjanteelta. |
Oi, rakastin pienenä Minttu-kirjoja! Kun opin kirjoittamaan, aloin kirjoittaa ja kuvittaa omia pikkukirjoja Minttu-kirjojen hengessä, ja taisipa osassa kirjoista seikkailla Minttukin. Vieläkin alkaa tehdä mieli ruveta piirtämään, kun näen Minttu-kirjat :D Mintun joulukirja on minullekin se rakkain: se on lapsuudenkotini kirjahyllyssä, ja äiti sai lukea sitä kyllästymiseen asti.
VastaaPoistaHauskaa, että meillä on sama suosikki Minttu-kirjojen joukossa. Olen iloinen, kun saan lukea sitä nyt omille lapsilleni, se nimittäin löytyy yhä meidänkin hyllystämme. Mahtavaa, että Mintut inspiroivat sinua noin paljon lapsena. :) Minä muuten kuulin, että eräs ikätoverini olisi halunnut antaa omalle lapselleen nimeksi Minttu Minttu-kirjojen innoittamana. :D
PoistaMintut ovat tuttuja minulle (ja lapsilleni myös). Luin Naisyrittäjät fb-ryhmästä muutama päivä sitten tarinan noista Kanan valjaista Kanan itsensä kertomana. Hän kertoi saaneensa myös kutsun kirjan julkkareihin. Hauska juttu!
VastaaPoistaKana olikin mukana julkkareissa ja esitti Tea Hiillosteen kanssa kappaleen Mehudisko. Hän oli oikein otettu, kun oli saanut toimia välillisesti uusimman Minttu-kirjan muusana. :) Ja oli siellä julkkareissa esillä niitä valjaitakin, ja ihan näpsäkältä kyllä näyttivät.
Poista