Tarina rohkeudesta: Lyyli ja hurja Paperi-Hukka

Pipsa Pentin esikoiskirja Lyyli ja hurja Paperi-Hukka (Otava 2016) on ennenkaikkea tarina omien pelkojen kohtaamisesta ja niiden voittamisesta. Aihe ei sinällään ole uusi lastenkirjoille, mutta Pentin kirjassa toteutus on mukavan uudenlainen ja ainakin minun mielestäni kovin ihastuttava. Ja minä ainakin ajattelen, että lastenkirjoja, joissa kannustetaan uskaltamaan, ei voi olla liikaa. Pentti itse tietää, mistä puhuu kirjoittaessaan rohkeuden löytämisestä, sillä hän itse on kertomansa mukaan työstänyt Lyyliä ja hurjaa Paperi-Hukkaa lähes kymmenen vuoden ajan ennen, kun uskalsi viedä kirjansa kustantajalle.



Kirjan päähenkilö on pieni Lyyli-tyttö, jonka mielestä maailma on niin pelottava paikka, että hän pysyttelee varmuuden vuoksi sisällä, oman huoneensa turvassa. Lyyli kuluttaakin päivänsä piirtelemällä urheita ja pelottomia prinsessoja. Joka päivä hän myös käy vierailulla paperiprinsessojen luona kuuntelemassa tarinoita niiden seikkailuista. Tyttö tiedostaa, että ei ole kovin urhea, sillä hän toivoo itse olevansa piirtämiensä prinsessojen kaltainen. On huikeaa, että prinsessat elävät rohkeasti välittämättä sellaisista vaaroista kuten läikkyvät kahvit, hiillyttävät kynttiläillalliset tai kirjan väliin unohtuminen.

Pipsa Pentin kuvitusta kirjassa Lyyli ja hurja Paperi-Hukka (Otava 2016)

Eräänä päivänä Lyylin elämä kuitenkin muuttuu, kun se löytää ystävänsä prinsessa Paperiinan itkemästä: "... ystäväni ovat joutuneet Paperi-Hukan vangeiksi!" Lyyli päättää lähteä selvittämään, mihin Hukka on ytoiset prinsessat vienyt. Tovereikseen pelastusretkelle hän saa rouva Suodatinpussin ja Paperiinan. Lisäksi naapurin herra Parkettien Paperiveitsi antaa etsijöille mukaan tuliterän A4:nsa. Sen avulla etsijät suorastaan leijuvat matkaan.

Pelastusretki ei kuitenkaan suju ongelmitta. Paperimaailma todella on vaarallinen paikka, ja Lyylin sekä hänen ystäviensä pitää selvitä monesta kiperästä tilanteesta ennen, kun pääsevät Paperi-Hukan pakeille. Käy ilmi, että ainoastaan Lyylin kekseliäisyys, nokkeluus ja rohkea päättäväisyys kiperissä paikoissa pelastavat pelastusjoukot pulasta - niin ja tuikitärkeäksi kapineeksi pelastusretken onnistumisen kannalta osoittautuu myös se tuliterä A4. Paperi nimittäin taipuu moneksi: siitä voi tehdä retkikunnalle veneen tai vaikka sateenvarjon kahvan, jos tarvis on...

Pipsa Pentin kuvitusta kirjassa Lyyli ja hurja Paperi-Hukka (Otava 2016)
Lopulta Lyyli ystävineen tietysti kohtaa Paperi-Hukan, joka uhkaa sieppaamiaan prinsessoja nitojalla ja rei'ittäjällä! Lyylin rohkeus tuntui katoavan, ja hän mietti jo, että nyt kyllä prinsessat hukka perii. Kaikeksi onneksi Lyyli kuitenkin kompastuu kynänpätkään, ja saa loistavan pelastustuuman! Niin prinsessat pelastuvat, Hukka kohtaa ansaitsemansa lopun ja Lyyli ymmärtää, ettei ole arka laisinkaan: "... kun tiesi selviytyneensä aikaisemmista haasteista, tiesi selviytyvänsä myös tulevista."

Pipsa Pentin kuvitusta kirjassa Lyyli ja hurja Paperi-Hukka (Otava 2016)
Lyyli ja hurja Paperi-Hukka on todella viimeistelty kuvakirja sekä tarinan että siihen erittäin hienosti sopivan kuvituksen osalta. Jännittävä tarina etenee rivakasti, eikä ainakaan minun lapsiraatini kyllästynyt kuuntelemaan melko pitkää kuvakirjaa. Pentti on vienyt paperi-teeman mahdollisimman pitkälle sekä tarinan sisällössä että kuvituksessa. Elävyyttä ja vauhtia kirjalle tuovat myös tekstin sisään tehdyt typografiset ratkaisut. Tietyissä kohdissa teksti suorastaan venyyyyy tai putooooaaaa paperilla. Ääneenlukijan on hauska eläytyä tekstiin.

"Tämä on tarina pelkojen voittamisesta", kertoi Pipsa Pentti kirjansa julkistamistilaisuudessa Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä. Juhlissa piipahtivat myös ihanat paperiprinsessat laulamassa suosikkilaulunsa Paperitähdet ja Tahroja paperilla. Kirjastossa on esillä Lyyli ja hurja Paperi-Hukka -kuvitusnäyttely. Kannattaa tutustua!

Kommentit

  1. Huomasin tekstisi kun itse kirjoitin samaisesta kirjasta. Ihastuin kirjaan tosi paljon ja meillä taitaa alkaa askarteluissa syntyä Paperi-Hukkia. Nuo avajaiset olivat varmasti kiinnostavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että teillä kirja innostaa askartelemaan! Julkkarit olivat todella mukava tapahtuma ja paikalla oli paljon väkeä. Loistava idea pitää julkkarit kirjastossa, mikä mahdollisti sen, että moni sattumaltakin paikalle osunut jäi seuraamaan ja innostui kirjasta.

      Poista

Lähetä kommentti