Kirjalla kuntoon: Meidän perheen parhaaksi. Herkullista ruokaa helpottamaan vauvojen yliherkkyyksiä, allergioita ja vatsavaivoja

Nyt vietetään valtakunnallista Kirjalla kuntoon -teemaviikkoa, jonka aikana kirja-alan toimijat kirjastoista kustantamoihin nostavat esiin hyvinvointia parantavia kirjoja. Teemaviikko on osa Kirja-Suomi 2017 hanketta.

Tänään teemana on ruoka, ja siksi onkin erittäin sopiva hetki esitellä teille, kirja, joka on viime viikkoina tullut aika tärkeäksi osaksi arkeamme nuorimmaisemme allergiaepäilysten takia. Kyseessä on Piia Heinosen ja Tuulia Järvisen kirjoittama teos Meidän perheen parhaaksi. Herkullista ruokaa helpottamaan vauvojen yliherkkyyksiä, allergioita ja vatsavaivoja (Atena 2016, arvostelukappale kustantajalta). Kirja sisältää tietoa imetyksestä, vauvojen allergioista ja yliherkkyyksistä, ohjeita imetysdieetin aloittamiseen ja imetysdieetillä olevan äidinkin ruokavalioon sopivia reseptejä. Kirjan tekijöillä on paljon kokemusta aiheesta sillä Heinonen on itse kahden allergisen lapsen äiti ja Järvinen on elintarviketieteiden maisteri, hyvinvointivalmentaja ja perehtynyt allergiareseptiikkaan. Minulle tärkeä tieto on, että kirjan on tarkastanut ja kommentoinut Tiina Tuomela, joka on refluksiin ja allergioihin erikoistunut lääkäri. Hänenen kanssaan perheemme on asioinut aikaisemminkin.



Kun lastenlääkärimme totesi, että epäilee vauvallamme olevan ruoka-aineallergia ja ehdotti minulle imetysdieettiä, aloin etsiä aiheesta tietoa - mistäpä muualta kuin kirjoista. Meidän perheen parhaaksi osoittautui oikeaksi aarreaitaksi, sillä siinä on aluksi käyty läpi, mitä ruoka-aineallergiat ovat, miten ne yleisimmin ilmenevät vauvoilla ja pienillä lapsilla, kuinka niitä tutkitaan ja miten niitä hoidetaan. Kirjasta selviää, että ruoka-aineallergiat voivat ilmetä vauvalla koko ruuansulatuselimistön alueella (suusta peräsuoleen) eli muun muassa kutinana, ummetuksena, ripulina, ilmavaivoina, refluksina, levottomuutena, ihottumana jne. Yleensä vauvan suoliston kypsymättömyydestä johtuvat oireet helpottavat noin neljän kuukauden ikään tultaessa, jos eivät, voi kyseessä olla allergia tai yliherkkyys.

Suomessa terveydenhuoltoa ohjaavat Käypä hoito -suositukset, jotka perustuvat tutkimusnäyttöön. Käypä hoito -sosituksen mukaan rintamaito sisältää niin pieniä määriä allergeeneja, että ne eivät voi aiheuttaa allergiaoireita. Tämä tieto minullekin kerrottiin neuvolassa, kun kerroin vauvamme oireiluista, jotka lisääntyivät hänen kasvaessaan. Tuomela kuitenkin kommentoi kirjassa, että asiantuntijat eivät ole Käypä hoito -suosituksen paikkansapitävyydestä yksimielisiä, ja hänellä on lukuisia kokemuksia, joissa imetysdieetin aloittaminen on auttanut allergioista kärsivää lasta. Hän kannustaa kokeilemaan eliminaatiodieettiä, mutta tekemään sen yhdessä osaavan lääkärin ja ravintoterapeutin kanssa, jotta imettävä äiti ei alkaisi kärsiä puutoksista.

Minä itse olin ihmeissäni neuvolasta saamani tiedon ja lastenlääkärin antaman ohjeistuksen ristiriitaisuudesta. Luettuani tämän kirjan, koin, että imetysdieetissä oikeasti on mieltä ja olen onnekas, että saimme hyvä lääkärin, joka ei tuijota pelkkää Käypä hoito -suositusta. Ja vielä kerran kiittelen, että Meidän perheen parhaaksi -kirjaa on saatu kommentoimaan tunnettu lääkäri, sillä minä kyllä itse kartan kaikkea "mututuntumalla" kirjoitettua "tietoa", jota esimerkiksi netti on pullollaan.

Koko kirjan kantava idea on imetyksen hyödyllisyys sekä vauvalle että äidille. Heinonen ja Järvinen korostavat, että vaikka kirja lähtee siitä, että allergista vauvaa kannattaa ehdottomasti imettää ja äidin aloittaa imetysdieetti, on korvikkeen antaminen myös ihan hyvä ja joskus ainoa vaihtoehto. On erittäin tärkeää, että äiti voi hyvin ja saa ruuasta kaiken tarpeellisen, jotta jaksaa huolehtia sekä itsestään että lapsestaan. Järvinen ja Heinonen ovat koonneet joukon reseptejä, jotka perustuvat ylihekkyyksiä tai haasteita mahdollisesti aiheuttavien ruoka-aineiden eliminointiin yhdellä kertaa. Resepteissä on huomioitu, että äidin ruokavalio ei kavennu liikaa, ja kaikki ruuat sopivat myös muulle perheelle sekä kasvavalle taaperollekin. Reseptit on jaoteltu aamu- ja välipaloihin, puuroihin, smoothieihin ja juomiin, keittoihin, pääruokiin, dippeihin, kastikkeisiin ja levitteisiin, jälkiruokiin sekä leivonnaisiin.

Ja entäs millaisia sitten ovat kirjan reseptit? Ennen varsinaisia reseptejä kirjassa on vinkkejä, millä ruoka-aineilla voi korvata allergioita aiheuttavia ruokia. Oireilevan lapsen ruokavaliosta poistetaan yleensä ensin maito, muna soija, kotimaiset viljat ja mahdollisesti myös naudan liha. Opin, että kananmunan voi leivonnassa korvata esimerkiksi päärynäsoseella tai vaikka chia-siemenillä. Kotimaisia viljoja korvataan ruuanlaitossa leivonnassa muun muassa tattarilla, hirssillä, kvinoalla ja maissilla. Jouduinkin siis aluksi etsiytymään kaupassa ihan uusien ruoka-aineiden äärelle, tutkimaan tuoteselosteita ja etsimään meille sopivia tuotteita. Kirjan reseptit ovat mielestäni selkeitä ja helposti toteutettavia (jos ei ota laskuihin sitä, että oikeiden jauhojen ja vastaavien aineiden etsiminen vie tottumattomalta kaupassa tolkuttomasti aikaa). Aluksi mietin, miksi pitäisi tehdä ruokia itse, onhan kaupassa esimerkiksi gluteenittomia tuotteita. Noh, tutkailtuani ainesosaluetteloita, voin todeta, että monet niistäkin sisältävät esimerkiksi kauraa ja vehnää, eivätkä ne sovi meille. On oikeastaan helpompi tehdä itse, kun yrittää löytää kaupasta sopivia ruokia!



Koska oman imetysdieettini takia olen joutunut karsimaan ruokavaliostani lähes kaikki herkut, halusin tietysti ensimmäisenä kokeilla Meidän perheen parhaaksi -kirjan leivos ja jälkiruokareseptejä. Teimme ensin lasten kanssa Suussa sulavia muruksejä, jotka tosiaan ovat herkullisia. Meidän keksimme ovat kyllä tummempia kuin kirjan kuvassa, mikä johtunee siitä, että käytimme ohjeesta poiketen ruokokidesokeria. Seuraavaksi teimme Helppoja kookospalloa helpottamaan karkkihampaani kutinaa - onnistuimme! Molempiin resepteihin olisin kaivannut vinkkiä siitä, miten nämä herkut kannattaa säilyttää ja kauanko ne säilyvät hyvänä.

Minä olin ennen kaurapuuron suurkuluttaja, ja koska jouduin karsimaan sen pois ruokavaliostani, tarvitsin jotakin korvaamaan tuo aamuni tärkein ruoka. Tein kirjan reseptillä Ihanan rapeaa granolaa, josta nyt on jo toinen satsi menossa. Toiseen satsiin korvasin neitsytkookosöljyn rypsiöljyllä. Perheen yhteiselle sunnuntaivälipalalle paistoin kannen kuvassakin näkyviä Makeita amerikkalaisia pannukakkuja. Sanotaanko, että uskon niiden maistuvan paremmilta, mikäli olisin käyttänyt hienoja riisijauhoja valitsemieni karkeiden sijaan... Pidin siitä, että reseptissä kerrottiin, mistä pannukakkujen tietää olevan kypsiä, sillä tässä erikoisleivonnassa on välillä haastavaa, kun uudet ruoka-aineet (esim. tattarijauho jne.) käyttäytyvät eri tavalla kuin aikaisemmin käyttämäni tutut vehnäjauhot yms. Pääruuista olen kokeillut vasta yksinkertaista Lohi-kukkakaaliriisiä. Suhtauduin epäillen kukkakaaliriisiin, mutta ruoka oli oikeasti hyvää sekä minun että mieheni mielestä.

Suosittelen Meidän perheen parhaaksi -kirjaa erityisesti niille, jotka miettivät, mitä lasten suolistoallergiat ovat, miten ne ilmenevät ja kuinka voisi itse helpottaa tilannetta. Kaikkien, jotka ovat saaneet jossain kuulla, että ei oma ruokavalio vaikuta maidon kautta vauvaan, kannattaa myös lukea tämä läpi, sillä on kurjaa, kun oma kokemus osoittaa, että kyllä lapsen oireet helpottavat, mutta asiantuntijat esimerkiksi neuvolassa väittävät muuta. Ja tietysti tämä on nappivalinta niille vanhemmille, jotak etsivät erityisruokavalioon sopivia, hyviä reseptejä sekä arkeen että juhlaan.

Kaupassa kuolasin Runebergin torttuja. Niitä en valitettavasti saa syödä, mutta Meidän perheen parhaaksi -kirjasta löytyy ohje Runefree tottuihin!

Tässä seuraavina viikkoina esittelen muutaman muunkin keittokirjan, joissa kaikissa on teemana erityisruokavaliot. Ja on esittelyyn tulossa myös yksi varsin lapsilähtöinenkin kirja. Seuraava erityisruokavaliota noudattaville sopiva keittokirja on tulossa esittelyyn jo ensi viikolla!

Kommentit

  1. Tuossahan on poistettu aika paljon, kun on poissa maito, muna, kotimaiset viljat, soija...Kuopuksellamme oli vilja-allergia 16 vuotiaaksi asti ja kananmuna-allergia on vasta helpottanut. Kaikesta huolimatta tytär oksensi maidon, mutta mikään testi ei näyttänyt siinä olevan mitään allergiaa tms. Päädyimme hoitavan yksityislääkärin kanssa siihen, että lapsi saa paljon maitotuotteita kasvun ja kehityksen varmistamiseksi, mutta ei juo suoraa maitoa ellei halua, eikä ole halunnut ikinä. Oksentaminen loppui siihen ja koska luin kaiken mitä käsiini sain, lapsen kasvu myös varmentui ja kaikki meni lopulta hyvin, vaikka rankkaakin oli, koska oli vielä vaikeat siite- ja eläinpölyallergiat. Sitten koitti se päivä, jolloin tytär oli 11 vee ja lääkäri sanoi, että 'nyt voitte ottaa koiran!' Teimme varmuuden vuoksi paperit parhaan ystäväni kanssa, että jos emme voi pitää koiruutta, hän pitää sitä vaikka viikon tms. että näemme mistä kiikastaa. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja alkoi tavallaan eläinpölysidätys eli 10 vuodessa asenteet olivat muuttuneet valtavasti!

    16 vuotta viljatonta huushollia ja ilman kananmunaa ja ne ekat vuodet ilman verhoja, mattoja ja ties mitä, kun yksi pöhlö lääkäri keksi, että on pölyallergia, mitä ei sitten muuten ollut!, on kirjan pituinen tarina etenkin kun olimme vielä joka vuosi siitepölypaossa omallla kustannuksella alpeilla. Koivun siitepöly oli meille todellinen painajainen.

    Kaikkea parasta teille jatkoon ja lue mahdollisimman paljon tietoa, mutta käytä myös omaa järkeä. Meillä on aina syöty paljon juustoja ja se meno vain jatkuu. Oma sisätautiläkärini ilahtui, kun kuuli, että ostan meidän kahden hengen talouteen 5 juustoa viikossa! Siinä on mukana sitten jo viikonlopun homejuustoherkku etc.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena viestistä! On tuossa tosiaan aika paljon poistettu, mutta nurinkurisesti nyt taas oireitakin ilmennyt. Eli varaudun siihen, että vielä joku aine aiheuttaa niitä ja pitää jättää pois... Olen kuullut, että allergiat näkyvät aika harvoin testeissä -varsinkin verikokeissa. Hurjaa, että tyttärenne on ihan oksentanut maitoa, mutta testit negatiivisia. Siinä saa itse olla lujana, että saa tietyt lääkärit uskomaan maitoyliherkkyyteen. Hyvä, että hän sieti kuitenkin muita maitotuotteita. Paljon olen nyt lukenut siitäkin, että ihmiset eivät oikeastaan edes tarvitsisi lehmänmaitoa mihinkään. Te olette todella joutuneet käymään pitkän tien noiden allergia-asioiden kanssa. Uskon, että aivan varmasti on ollut rankkaan, koska olet vielä itse joutunut asioita selvittelemään. Toisaalta, tieto monesti myös helpottaa. Ihana, että saitte hankittua koiran. Meillä mies siedättyi kissalle, kun sellaisen hankimme 10 vuotta sitten. Juustoja kaipaan muuten kovasti!!

      Poista

Lähetä kommentti