Duppaduulix ja salaperäinen ovi -kirja inspiroi viettämään pikkujoulua ja keksimään kivaa tekemistä joulunodotukseen.

Marraskuun pimeys kietoutuu iltaisin ympärillemme ikävänä ja synkkänä. Kun luonto on harmaa ja eloton on hyvä aika kääntää katse kohti joulukuun iloa, valoa ja joulunodotusta. Me aloitimme tämän odotuksen maltillisesti kaivamalla kaamosvaot kaapeista ja käpertymällä iltaisin takan eteen lukemaan. Aivan ihastuttava pieni kirja joulutunnelman luomiseen ja juhlakuuhun valmistautumiseen on Maija Barićin kirjoittama ja Matti Westerlundin kuvittama Duppaduulix ja salaperäinen ovi (Lasten Keskus 2020, arvostelukappale kustantajalta). Barić on tunnettu muun muassa Nukketeatteri Sampon perustajana, ja kirjassa esiintyvien koiranpentu Duppaduulixin ja tonttu Pikki Riikin esikuvina ovatkin Barićn samannimiset käsinuket.


Duppaduulix ja salaperäinen ovi kertoo pienen koiran ja hänen mumminsa joulunodotuksesta. Duppaduulix on mummin luona yötä - tai asuu mummin kanssa pysyvästi, sitä tarina ei paljasta. Mummi lukee Duppaduulixille lehdestä pikkujouluista, ja pieni hauva tahtoisi itsekin viettää sellaiset. Yöllä kuuluu salaperäisiä ääniä, ja aamulla koiranpentu huomaa, että mummin seinään on ilmestynyt pikkiriikkinen ovi. Duppaduulix miettii ja pohtii, kuka oven takana voisi asua. Mummin kanssa he viettävät lepposia hetkiä leipoen pipareita, askartelemalla joulukoristeita, leipomalla taikataikinasta pieniä astioita, ja samalla Duppaduulix yrittää saada pienen oven takana asuvan henkilön tulemaan esiin. Ja kun Pikki Riikki -niminen tonttu sitten uskaltautuu tapaamaan mummin ja Duppaduulixin, alkaa heillä iloinen pikkujoulun juhlinta.

Westerlundin kuvituksessa pieni koira on hyvin ilmeikäs ja värit lempeän pehmeitä.


Erityisesti neljävuotias kuopukseni tykästyi Duppaduulixin joulukirjaan, jonka tarinaan lapsemme eläytyi ihmetellen ja pohtien, kuka pienen oven takana mahtaakaan asua ja hämmästeli, mihin Duppaduulixin oven luo viemät tavarat ovat kadonneet. Hän myös esitteli minulle ihastuksissaan, kuinka kirjan takakannessa oleva ovi on kannen toisella puolella auki, ja sen takana näkyy tontun koti. Tälläinen kirja onkin omiaan lumoamaan pikkuruiset lukijat, jotka nauttivat salaisuuksista ja tahtovat kuulla jouluisin tontunjalkojen tipsutusta ja kulkusen kilinää. 

Jostain syystä Duppaduulix-koira tykkää puhua pekatarin, takaperin, mikä tuntui lukiessa välillä hieman ärsyttävältä, mikä lienee makukysymys.


Duppaduulix ja salaperäinen ovi
on kirja, jota lukisin mielelläni varhaiskasvatuksessa, esikoulussa tai ensimmäisellä luokalla joulukuun ajan. Kirjan lopussa olevat tehtävävinkit koostaisin joulukalenteriksi, jossa jokaiselle päivälle olisi "tontun" tuoma tehtävä, joka sitten yhdessä tehtäisiin lapsiryhmän kanssa. Kuinka hauskaa olisikaan, kun lapsiryhmän tiloihin tai luokkaan ilmestyisi marraskuun lopussa pikkiriikkinen ovi kuten kirjassa ilmestyi. Koko joulukuun lapset voisivatkin sitten selvittää tontun salaisuutta, tonttu voisi jättää lapsille viestejä, sille voisi kirjoittaa kirjeitä, ja tontun etsimiseen saisi tehtyä hauskoja metsäseikkailuja. Kirjassa on myös Mauri Saarikosken tekemät nuottipiirrokset Pikki Riikin laulamiin lauluihin ja Tonttu meni piiloon -leikin ohjeet, joita voisi mukavasti hyödyntää lapsiryhmien kanssa.



5 kommenttia:

  1. Voi miten söpö ❤️ Alkaa melkein harmittaa kun annoin viime vuonna tonttuoveni lapsikavereille.

    Hyviä nuo ideasi varhaiskasvatukseen 🍎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, kun kirjoitin tätä postausta, ajattelin, että sinä pitäisit tästä kirjasta. :)

      Poista
  2. Hei, vaikuttaapa kivalta joulukirjalta! Onkohan blogiisi tulossa vielä muitakin jouluaiheisia vinkkauksia, niille olisi kovasti käyttöä :) ?


    Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Toki lisää joulujuttuja on tulossa. Seuraava jouluaiheinen postaus ilmestyy 1.12. Tämän linkin takaa löydät kaikki postaukset, joiden aiheena on tavalla tai toisella ollut joulu. https://luetaankotama.blogspot.com/search/label/joulu

      Poista

Kiitos käynnistäsi! Jätä ihmeessä kommentti, se ilahduttaa suuresti.