tiistai 7. heinäkuuta 2015

Kummajaisten kylän kuuma kesä

Pidin kovasti Mervi Heikkilän ja Jussi Matilaisen kirjoittamasta nuortenkirjasta Kummajaisten kylä  (Haamu Kustannus, 2014), ja siksi odotinkin kovasti Kummajaisten kylä -sarjan toisen osan Kummajaisten kylän kuuma kesä (Haamu Kustannus, 2015) ilmestymistä. Kirja saapui postissa* juuri sopivasti samoihin aikoihin, kun tämä kuluva kesä tarjosi toistaiseksi helteisemmät kesäpäivänsä, ja nautin tästä mainiosta kesäkirjasta terassilla maaten.

 

Kummajaisten kylän kuuma kesä on edeltäjänsä tapaan melko nopealukuinen kirja, joka koostuu useammasta luvusta - tai ehkä pikemminkin novellista. Kirjan kehyskertomuksen muodostaa tarina Kummajaisten kylän tulevien kuudes- ja seiskaluokkalaisten nuorten kesälomasta. Miranda Koskisen kuvitus on Kummajaisten kylän kuumassa kesässä aivan yhtä onnistunutta ja kiehtovaa kuin sarjan ensimmäisessä osassa. 

 

Kirjan päähenkilöitä ovat jo ensimmäisestä osasta tutut korpikyläläiset nuoret, joista osa on siirtymässä kesäloman jälkeen yläkouluun ja osa menossa kuudennelle luokalle. Minulle jäi tuntuma, että tässä osassa suurin rooli on Kaupungissa asuvalla Saralla, joka vierailee usein Korpikylässä asuvan mummonsa luona. Vähemmän huomiota sen sijaan saavat edellisessä osassa keskiössä olleet Sampo ja Niko. Tämä on hieman sääli, sillä nyt kirja  on kansikuvaansa myöten jotenkin tyttömäisempi kuin edeltäjänsä.

Korpikylän kesä on kuuma ja täynnä outoja sattumuksia ja kummallisia tapahtumia. Ilmassa on huonoja ja hyviä enteitä, käärmeitä vilahtelee siellä ja täällä, eikä kesästä puutu myöskään taikuutta. Kuitenkin kirjassa on vähemmän sellaisia yliluonnollisia elementtejä, jotka todella nostattaisivat lukijan ihon kananlihalle. Sen sijaan Kummajaisten kylän kuuma kesä kuvaa erittäin onnistuneesti (esi)murrosikäisten nuorten elämää, jossa päänvaivaa aiheuttavat ihastumiset, kaverit, vanhempien uudet kumppanit ja uudet sisarukset. Opettajat ovat noloja (hih, miten ihanaa!) ja pojat tuntuvat tytöistä useimmiten vielä niin kovin lapsellisilta. Vaikka Korpikylän kaverukset välillä riitelevät, osaavat nuoret useimmiten puhaltaa yhteen hiileen, ja ne nolot aikuisetkin onnistuvat toisinaan yllättämään nuorison myös ihan positiivisesti.


Kummajaisten kylän kuuma kesä on hauska kesäkirja, joka ei ehkä pelotellut minua lukijana edeltäjänsä tavoin, mutta viihdytti kyllä ihan yhtä hyvin. Myös Yöpöydän kirjat -blogin Niina T. piti Kummajaisten kylän kuumasta kesästä. Lue Niinan arvio tästä.

*Saatu kustantajalta

2 kommenttia:

  1. Minäkin jäin kaipaamaan sitä jännittävyyden tasoa, joka edellisessä osassa oli. Nyt perheen sisäiset muutokset nousivat arjen maagsuuden yläpuolelle, vaikka oli tässäkin kuitenkin omat vahvuutensa yliluonnollisen sarallakin. Ainakin salalammen asukki, neliapilat ja eksyttävä sumu jäivät mieleen hyvin.

    Hyvä kun mainitsit tässä edellisen kirjan päähenkilöt. Nikon muistin itsekin mutta en että toisena seurattiin Sampoa. En nimittäin ollut mainittu tätä omassa aiemmassa Kummajais-postauksessani, kun mietin asiaa toisesta osasta blogatessani. Jos sarja jatkuu, niin on mielenkiintoista nähdä ketkä kaksi sitten nousevat keskiöön ja kuinka nuorten varttuminen vaikuttaa kylän omituisuuksien tulkintaan.

    (P.S. Kiitos maininnasta! ♥ Linkki postaukseeni on tosin tainnut jäädä tuosta lopusta pois.)

    VastaaPoista
  2. Tuo Eksyttävä sumu jäi mieleen minullekin. Luin sinun arviosi kirjasta vasta, kun olin tämän omani jo kirjoittanut, ja tajusin, että unohdin kokonaan mainita Oton suuremmasta roolista. Ehkä seuraavassa kirjassa (jos sellainen ilmestyy) isommassa osassa ovat Karri ja Riku? Olisi mielenkiintoista lukea Karrista tarkemmin, sillä hän tuntuu aika kiusankappaleelta ja kovikselta, jolla kuitenkin on ulkokuori paljon sisintä kovempi... Ja kiitos, että huomautit tuosta linkin puuttumisesta! Kirjoitin postausta ipadillä, mitä vihaan, ja sen kanssa oli koko ajan ongelmia. Olisikohan linkki sen takia kadonnut matkalle. Korjaan asian heti!

    VastaaPoista