Johan Kristian Julius Sibelius eli lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeenlinnassa, ja kirjassa kuljetaankin historiallisen Hämeenlinnan kaduilla, kalastellaan Vanajaveden rannalla ja samoillaan muun muassa Hattelmalan harjulla. Janne kertoilee lukijalle laveasti lapsuudestaan ja suhteestaan musiikkiin. Baggen Jannella on huimat jutut ja tapana lasketella hieman lööperiä, ja lukijalle jääkin kuva, että Janne on aikanaan ollut aikamoinen velikulta ja nokkela satusetä. Bagge on kirjoittanut tarinan pilke silmäkulmassaan, ja osa jutuista aukeaa parhaiten niille (aikuis)lukijoille, joilla on jo jonkinlainen käsitys Jean Sibeliuksen elämästä ja henkilöstä:
"Mummo epäili, että joskus vielä hukkaisin pään harteiltani. Niin ei käynyt, mutta kerran
tuulenpyörre sieppasi minut ja palautti vasta viikon päästä hotelli Kämpin kabinettiin, Silloin olin
kuitenkin jo aikuinen." (Tapani Bagge: Hämeenlinnan Janne, Kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius, s.21)
Jean Sibeliuksella oli absoluuttinen sävelkorva, ja muusiikki veti häntä vahvasti puoleensa. Janne oppi hyvin nuorena soittamaan pianoa, ja myöhemmin hän valitsi soittimekseen viulun. Musiikki ja musisoiminen kulkevat luonnollisesti mukana Jannen muisteluissa koko kirjan ajan. Bagge on mahduttanut tekstiin myös monia sivuhenkilöitä Jannen perheestä ystäviin ja muihin sukulaisiin. He ovat kuitekin toisarvoisia tarinan kannalta, sillä kirja keskittyy täysin Sibeliuksen elämään ja tämän vaiheisiin. Ja toki kirjan lopussa myös selviää, kuinka Jannesta tuli Jean, Jean Sibelius.
Tapani Bagge ja Salla Savolainen: Hämeenlinnan Janne, Kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius (Tammi, 2015) |
Tapani Bagge ja Salla Savolainen: Hämeenlinnan Janne, Kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius (Tammi, 2015) |
Kirja on kattava tietopaketti sekä Jean Sibeliuksen nuoruusvuosista että Hämeenlinnan seudun historiasta. Jannella oli nuoruudessaan huima mielikuvitus, ja tarinassa tämä satuileekin ihastuttavasti hieman omiaan. Lukija saa kuitenkin tarkempaa ja totuudenmukaista tietoa aukeamalle sijoitetuista tietolaatikoista, joissa kerrotaan faktoja kertomuksessa esinntyvistä henkilöistä, paikoista, soittimista ynnä muusta.
Hämeenlinnan Janne on kuvakirjan muotoon kirjoitettu tietokirja, ja siinä on melko paljon sivuja ja erittäin paljon asiaa. Ihan pienimmät lapset eivät ehkä jaksa kuunnella tarinaa kokonaisuudessaan, mutta Savolaisen ilmeikästä kuvitusta seuraamalla hekin voivat nauttia kirjasta ja Jannen tarinasta. Sallan kuvitus ja Baggen kirjoittamat puhekuplat keventävät kirjan paikoin hieman raskastakin asiapitoisuutta. Opetukseen tämän kirjan saa kytkettyä takuuvarmasti, ja lukijoiden iän mukaan voi valita, mitä osioita heille kirjasta lukee.
Tapani Bagge ja Salla Savolainen: Hämeenlinnan Janne, Kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius (Tammi, 2015) |
Tähän loppuun vinkkaan vielä, että Hämeenlinnassa järjestetään 30.7. - 2.8. lasten taidefestivaali Hippalot, ja perjantaina klo 11.00 on ohjelmassa Hämeenlinnan Janne, Kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius -kirjan julkistamistilaisuus. Julkkaritilaisuuteen on vapaa pääsy, ja paikalla ovat sekä Tapani Bagge että Salla Savolainen. Nuo Hippalot vaikuttavat toki muutenkin vierailemisen arvoisalta tapahtumalta!
*Arvostelukappale, pyydetty kustantajalta
**Sarjan ensimmäinen osa on Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunkini (Tammi, 2012), joka julkaistiin vuoden 2012 designpääkaupungin kunniaksi
Mielenkiintoinen kirja, jonka toivon saavani näppeihini vielä joskus :). Kirkkopellon vastaava oli niin hyytävän tyylikäs, että olisi mielenkiintoista jo siltä pohjalta lukea tämä. Savolainen on luottokuvittaja. Pitkä teksti, paljon sivua taasen mietityttää lastennäkökulmasta...
VastaaPoistaSoiva metsä on toki lumoava, mutta jotenkin myös vakava ja juhlallinen. Hämeenlinnan Jannessa on enemmän huumoria ja leikittelyä. Sibeliuksen hahmo tulee myös tutummaksi. Savolaisen kuvitustyyli kyllä sopii tähän kirjaan siinä missä Kirkkopellon teoksen kruunasivat hänen kuvansa. Kuvakirjan asuun puettu tietokirja vaatii lukijaltaan taitoa keskittyä ja kuunnella, siksi mielestäni kirja ei ole ihan pikkulasten opus. Olisikin aika hauska nähdä, millainen pahvikantinen taaperokirja tästä tehtäisiin (vrt. Hurraa Helsinki!).
PoistaOlin nähnyt mainoksen aikaisemmin ja oletin aikuisten tieotokirjaksi. Nytpä kävi selväksi että se onkin lapsille / nuorille. On se niin että kuvat elävöittävät tekstiä, niin kirjoissa kuin täällä blogeissakin :) Kiinnostavaa tuumailla lahjakkuutta ja musiikkia.
VastaaPoistaMinäkin pidän siitä, että pitkän tekstin lomassa on sitä elävöittämässä kuvia. Kyllä Hämeenlinnan Janne taipuu mainiosti myös aikuisten tietokirjaksi (minä ainakin opin paljon), mutta pääasiallinen kohderyhmä taitaa olla lapsissa ja nuorissa. Kannattaa lukea! :)
PoistaKuulostaapa lupaavalta! Syksyyn pitää varmaan jokin Sibelius-teema kehitellä, tämä voisi Kirkkopellon kirjan ohessa olla jakson kirjallisuutta.
VastaaPoistaT. Anniina
Tämä sopii varmasti Kirkkopellon kirjan kaveriksi. Hämeenlinnan Janne tuo ihan erilaisen näkökulman Sibeliuksen elämään, ja uskoisin, että tämä näkökulma kiinnostaa oppilaita. Janne henkilöhahmo on Hämeenlinnan Jannessa paljon helpommin lähestyttävä, kun Kirkkopellon kirjan majesteettinen säveltäjämestari.
Poista