Valokuvakirja Lentäjäsankarit - Poppis ja pikkuveli

Lentäjäsankarit - Poppis & pikkuveli on valkokuvaaja Satu Malin omakustannesatukirja erittäin vaikeasta ja haavoittavasta aiheesta nimittäin lapsettomuudesta. Mali on itse kirjoittanut kirjan tarinan - tai pikemminkin sadun - ja kuvituksena on hänen upeat ja herkät valokuvansa. Lentäjäsankarit - Poppis & pikkuveli (arvostelukappale) perustuu Malin omiin kokemuksiin lapsettomuudesta, sen hoidoista ja sen jättämistä jäljistä perheen jokaiseen jäseneen. Aihe on vaikea ja monelle niin kipeä, että ei ihme, miten tällainen tarina saa aikuislukijansa herkistymään. Lapsilukijoille kirja tuskin näyttäytyy tarinana lapsettomuudesta, joten aikuis- ja lapsilukijoille kirjassa on omat tasonsa.



Mali on tehnyt onnistuneen ratkaisun valitessaan kirjan päähenkilöksi Poppis-pojan, jonka näkökulmasta tarina kerrotaan. Poppis toivoo hartaasti itselleen pikkuveljeä- tai siskoa, ja saakin kuulla ilouutisen, että pikkusisarus on vihdoin matkalla heidän perheeseensä. Elämässä ei kaikki kuitenkaan aina suju suunnitellusti, ja Poppiksen äidin raskaus päättyy, eli lapsentajuisesti pikkusisarus kääntyi matkallaan takaisin. On liikuttavaa, miten Poppis mielessään käsittelee asiaa, ja tulee siihen tulokseen, että pikkuinen on jäänyt korjaamaan kulkuneuvoaan. Pieni poika ei suostu uskomaan, että pikkukaveri ei halua tulla, ja niinpä Poppis päättää, että tarvitsee vain toivoa oikein lujaa, jolloin pikkusisarus lopulta lentäisi heille.

Satu Mali: Lentäjäsankarit - Poppis & pikuveli (2016)

Poppis tietysti aistii surun ja pahan mielen, joka vaivaa perheen aikusia. Äidillä näyttää olevan merkillinen rokko, joka tekee silmät punaisiksi. Kotiväki on myös alati kiukkuisella tuulella. Pieni Poppis ottaa itselleen raskaan taakan, ja päättää pystyvänsä piristämään vanhempiaan ja parantamaan äidin. Näinhän monesti on - lapset reagoivat perheen sisäisiin jännitteisiin ja huoliin omalla tavallaan. Toiset kokevat, että on heidän tehtäävänsä korjata asiat, mikä on todella traagista.

Satu Mali: Lentäjäsankarit - Poppis & pikuveli (2016)
Eräänä päivänä Poppis kuulee vanhempiensa keskustelun, josta hän ymmärtää, että nyt pikkuveli on taas matkalla heidän luokseen. Hän päättää lähteä matkaamaan pikkuveljeään vastaan. Tässä kohtaa kirjan tyyli muuttuu realistisemmasta sadunomaisemmaksi ja melko symbolistiseksi, melkein kuin uneksi. Poppiksen matka kohti pikkuveljeä kuvannee hänen kasvuaan isoveljeksi. Hän matkaa aina välillä kaatuen metsän läpi, pimeitä polkuja pitkin, ja saapuu lopulta hiekkatielle. Sen päässä istuu hieman yllättäen jo taaperoikäiseksi ehtinyt pieni poika, Poppiksen pikkuveli. Nämä kaksi löytävät heti yhteyden ja ymmärtävät, että yhdessä on hyvä olla. Pojat käyvät keskustelun siitä, miksi pikkuveljen lentomatka perheensä luokse kesti niin kauan. Poppis kyllä ymmärtää, sillä hän tietää omankin matkansa olleen pitkä, vaivalloinen ja melkein päättyneen huonosti. Taitavien mekaanikkojen, superpolttoaineen ja apusiivekkeiden ansiosta Poppiskin oli aikoinaan saapunut äidin ja isän luokse. Nyt molemmat veljekset ovat tukevasti maan kamaralla.

Satu Mali: Lentäjäsankarit - Poppis & pikuveli (2016)
Kirjan taiton ja graafisen suunnittelun on tehnyt Mia Lönn. Tekstin joukkoon on harmittavasti jäänyt jokunen kirjoitusvirhe, mutta ehkö ne haittaavat vain kaltaistani pilkunviilaajaa. Onnistunut ratkaisu on korostaa jokaisen aukeaman avainlausetta kirjoittamalla se isommalla fontilla kuin muu teksti. Yhdessä sivun kokoisetn kuvien kanssa nämä avainlauseet muodostavat ja aika ehyen tarinan nekin.  Lentäjäsankarit - Poppis & pikkuveli on selvästi kirja, jonka aihe on tärkeä tekijälleen. Tämä tarina päättyi onnellisesti, vaikka tiedän, että kaikissa perheissä lapsettomuushoidotkaan eivät tuota tulosta. Mali on onnistunut kuvaamaan sitä, miten lapsettomuus vaikuttaa vanhempien lisäksi myös mahdollisiin isosisaruksiin.

2 kommenttia:

  1. Aika samoilla linjoilla ollaan tämän kirjan kanssa. ♥ Ihanat kuvat, koskettava tarina, hieman kielioppivirheitä. Toivottavasti Satu Mali tekee toisenkin kirjan - kuvat tekivät vaikutuksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, hyvin samoija mietteitä meillä oli. Kuvat ovat ehdottomasti kirjan parasta antia. Malin tyyli kuvata ja kirjoittaa sopisi hyvin johon oikein taianomaiseen satukirjaan. Jäädään siis odottamaan!

      Poista

Kiitos käynnistäsi! Jätä ihmeessä kommentti, se ilahduttaa suuresti.