Mielikuvitus antaa siivet

Kunpa unelmat voisivat muuttua todeksi, kunpa sinnikkyys aina palkittaisiin ja kunpa yrittämällä tarpeeksi, voisi lopulta onnistua. Mutta onko niin todella, että saavutamme aina haluamme, jos vaan tarpeeksi yritämme? Rohkenen väittää, että emme suinkaan. Toisaalta, en usko myöskään vanhaan, suomalaiseen sananlaskuun, jonka mukaan se joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Oikeassa elämässä toki kannattaa yrittää, toisinaan yritys palkitaan onnistumisena, toisinaan kipeänä kopsahduksena vaikka sitten siihen lähikatajaan. Joskus saattaa käydä niinkin, että toivoimme ja yritimme yhtä, mutta saavutimme toista.. Voi olla, että vaikka lopputulos ei olisikaan täsmälleen sellainen kuin aluksi halusimme, se voi olla aivan yhtä palkitseva.

Pirkko Vainio on kirjoittanut ja kuvittanut kauniin ja hempeän kuvakirjan Reino saa siivet (Lasten Keskus 2016, arvostelukappale kustantajalta), jossa - hämmentävää kyllä - pienen päähenkilön sitkeys ja sinnikäs yrittäminen eivät automaattisesti johdakaan onnistumiseen. Pieni Reino-hiiri näet haluaisi kovasti lentää ja koettaa lentävistä eläimistä mallia ottaen rakentaa itselleen omia siipiä. Reinon ilmalentoyritykset päätyvät kuitenkin poikkeuksetta mahalaskuihin, koska sen rakentamat siivet eivät millään jaksa kannatella sitä.

Reino-parka yrittää ja yrittää, mutta...
(Pirkko Vainio: Reino saa siivet, Lasten Keskus 2016)

... onnistuu vaan lätsähtämään lätäkköön!
(Pirkko Vainio: Reino saa siivet, Lasten Keskus 2016)

Lukuisten epäonnistuneiden ilmalentoyritysten jälkeen Reino nukahtaa, ja unessa pieni hiirityttö neuvoo Reinoa etsimään Reinon sisältä sen omia, nupullaan olevia siipiä. Herättyään Reino päästää mielikuvituksensa valloilleen ja kuvittelee itselleen omat siivet. Ykskaks se pystyy lähes tuntemaan kohoavansa ilmaan ja kuvittelemaan, miltä avara maisema näyttäisi ilmasta katsottuna. Reino ei siis opi konkreettisesti lentämään, mutta se löytää itsestään kuvittelemisen lahjan ja ymmärtää, että mielikuvituksen avulla voi päästä huimiin seikkailuihin ja saavuttaa tavallaan mitä vain haluaa.

Pirkko Vainio: Reino saa siivet (Lasten Keskus 2016)

Kirjan sanoma on sinällään kaunis ja ehkä jopa lohdullinen; Aina ei saa, mitä haluaa, mutta se ei välttämättä haittaa. Tarina myös ylistää mielikuvituksen voimaa, mikä on ilahduttavaa sekin. Kuitenkin minua jäi pikkiriikkisen harmittamaan Reinon puolesta. Voiko mielikuvituslentoa oikeasti verrata todelliseen ilmaseikkailuun? Kyky kuvitella asioita elävästi on toki rikkaus, mutta kyllä ehdottomasti on myös hauskaa oikeasti kokea asioita muuallakin kuin omassa päässään. Reino saa siivet on parhaimmillaan rauhoittavana iltasatukirjana, mutta ainakin oma lapseni kaipasi selvästi vauhdikkaampaa tarinaa, eikä tainnut oikein innostua kirjan loppuratkaisusta. Omaankin makuuni se oli kaikkine tyttöhaltioineen ja sisäisten siipien löytämisineen hieman liiankin hempeä. Tässä kirjassa parasta on ehdottomasti Vainion kaunis kuvitus, jota ainakin minä aikuisena lukijana tutkailin mielelläni.