Millainen minä? -kirjan kanssa tutustutaan tunteisiin

Jokainen kasvattaja on varmasti kuullut joskus, kuinka tärkeää on opettaa lasta tunnistamaan erilaisia tunteita ja sanoittamaan niitä, eli kertomaan miltä minusta tai toisesta tuntuu ja miksi. Näitä asioita harjoitellaan oppilaiden kanssa koulussa Kiva-tunneilla (kiusaamisenvastainen). Omien lasteni kanssa toivon, että he oppisivat tunnistamaan omat tunteensa, hyväksymään ne ja myös kertomaan avoimesti, miltä itsestä nyt tuntuu.

Jenni Erkintalo on tehnyt taaperoille ja pienille leikki-ikäisille kuvakirjan, joka on nimetty osuvasti Millainen minä? (Etana Editions 2016, saatu kustantajalta). Sitä katselemalla ja yhdessä vanhemman kanssa lukemalla sekä keskustelemalla pienikin lapsi voi pohtia, miltä tuntuu, miltä jokin tunne näyttää ja mistä tunne voi johtua. Jokaisella kirjan sivulla on tyylitelty naama, jolla on erilainen ilme. Alussa kysellään: "Millainen minä olen? ... hyvällä päällä tai huonolla päällä. ... samalla päällä tai eri päällä, ihan minun omalla päällä?" Ilmesivut sitten vastaavat kysymykseen. Esimerkiksi: "Voiiiiiiiii, olen surullinen. Suru valuu silmistäni." Ilmeiden oheen on hauskasti myös kuvailtu, millaisia fyysisiä vaikutuksia kyseisellä tunteella voi olla. Silmistä voi esimerkiksi valua suru ja ujous voi estää jalkoja. 

Iloinen ja surullinen
Jenni Erkintalo: Millainen minä? (Etana Editions 2016)

Kirjan väritys ja kuvitus ovat omaan silmiini herkullisia, mutta en ole ihan varma, ovatko ne varsinaisesti lapsilukijoita palvelevia. Millainen minä? on kuvitustyyliltään niin tyylitelty, että ainakin omilla lapsillani oli haastetta tunnistaa kaikkia kuvan ilmeitä. Helpoiten he tunnistivat iloisen ja surullisen sekä vihaisen ilmeen, mutta ujo, ylpeä ja hämmentynyt näyttivtä omaankin silmääni aika samoilta. Tämä kirja olisikin mielestäni vielä parempi, jos ilmeitä olisi helpompi tunnistaa lukematta tekstejä.

Kirjaäiti Lastenkirjapino-blogista oli lukenut tätä omien lastensa kanssa, ja heillä olikin syntynyt paljon mielenkiintoista keskustelua tunetista kirjan tiimoilta. Omat lapseni taisivat olla asteen verran kärsimättömämpiä, eivätkä oikein malttaneet pysähtyä kirjan ääreen... Ensimmäisellä lukukerralla me kyllä yhdessä ilmeilimme ja mietimme, miltä itse kunkin naama näyttää esimerkiksi juuri hämmästyneenä. Toisella lukukerralla yritin kysyä, mikä tekee heidät esimerkiksi vihaisiksi, mutta siinä kohtaa tahtoikää elävä neljä ja puolivuotias pisti ranttaliksi, eikä lukemisesta enää tullut mitään. Kolmas lukukerta pidettiinkin sitten ihan kaksin kuopuksen kanssa, ja hän kyllä itse alkoi kysellä, mikki kirjan hahmo on surullinen, mikki on vihainen.

Nolo ja ujo
Jenni Erkintalo: Millainen minä? (Etana Editions 2016)