Mainio joululahjakirja: Tärkeitä karttoja seikkailijoille ja haaveilijoille

Viime viikolla postilaatikkoomme tuli yllättäen useampikin kirja, joista erityisesti tiedonhaluinen esikoisemme innostui valtavasti. Suosikiksi on nyt noussut Sarah Sheppardin kuvittama ja kirjoittama karttakirja Tärkeitä karttoja seikkailijoille ja haaveilijoille (Kustannusosakeyhtiö Nemo 2016, alkuteos Bonnier Carlsen 2013, saatu kustantajalta). Kyseessä on karttakirja, jossa maapalloa  ja sen ilmiöitä tutkitaan varsin mielenkiintoisista näkövinkkeleistä. Jokaisella aukeamalla on oma teemansa esimerkiksi "Salaperäiset paikat", "Myrkylliset eläimet" ja "Syvänmeren haudat". Karttaan on sitten merkitty teeman mukaan kaikki ne paikat, joista löytyy esimerkiksi maailman myrkyllisimpiä eläimiä tai paikkoja, joihin liittyy salaperäisiä uskomuksia. Jokaisella aukeamalla on myös napakoita titotekstejä, joissa kartassa olevista asioista ja paikoista kerrotaan lisää. Tekstit ovat niin selkeitä, että reilu neljä ja puolivuotias -esikoisenikin ymmärtää hyvin minun lukemani tekstit. Kirjan lopussa on sitten ne perinteisemmät maanosakartat valtioineen ja pääkaupunkilistauksineen. Etu- ja takakannesta löytyy eri valtioiden liput.

Tätä kirjaa on oikeasti mukava lukea lapselle, sillä myös minä opin lukiessani uutta. On hauskaa selvittää, missä päin maapalloa on eniten vaarallisia eläimiä tai vaikka merirosvojen aarteita. Karttaan näitä paikkoja ja asioita on merkitty kuvasymbolein (esim. ko eläimen kuva oikean maan kohdalla), joten lukutaidotonkin lapsi voi jonkin verran tutkailla karttaa itsekseen. Itseäni suorastaan riemastutti, kun lapsi rupesi itse keksimään selityksiä sille, miksi Bermudan kolmioon on kadonnut niin paljon aluksia tai miksi Himalajalla on onnistuttu kuvaamaan lumimiehen jalanjäljet (teema-aukeama: Salaperäiset paikat). Voi oppimista!

"Äiti, ota sinne kuva ainakin tästä lumihirviöstä!" toivoivat lapseni.
Sarah Sheppard: Tärkeitä karttoja seikkailijoille ja haaveilijoille (Nemo 2016)

Tärkeitä karttoja seikkailijoille ja haaveilijoille on siis oikein oivaltaen tehty karttatietokirja. Kuvitustyyli ja väritys tosin ovat hieman tylsiä, mutta voisiko olla, että Sheppard ei ole halunnut niiden varastavan huomiota tiedolta. Työssäni luokanopettajana olen huomannut, että moni lapsi, joka ei mielellään lue lastenromaaneja tai kuvakirjoja, saattaa kuitenkin omatoimisesta mennä luokkani kirjahyllylle ja valita sieltä luettavakseen tieto- tai sarjakuvakirjan. Mututuntumani on, että erityisesti pojat tykkäävät tietokirjoista, ja jokaisella luokalla on ollut "se yksi poika", joka on nauttinut karttojen ja lippujen tutkimisesta. Siksi suosittelenkin miettimään, voisiko tänä vuonna pukki tuoda lapselle jonkin tietokirjan lasta kiinnostavasta aiheesta. Jos tietokirjat kiinnostavat, kannattaa seurata blogiani tarkasti nyt ennen joulua, sillä tarkoitus on esitellä vielä ainakin kolme eriaiheista tietokirjaa, joista jokainen sopii hyvin myös joululahjaksi alakouluikäisille lukijoille!

Sarah Sheppard: Tärkeitä karttoja seikkailijoille ja haaveilijoille (Nemo 2016)