Onko mörköjä olemassa? (Typy ja muriseva mörkö)

Melkein tasan vuosi sitten esittelin Sanna Iston ja Eppu Nuotion yhdessä kirjoittaman ja Sari Airolan kuvittaman viehättävän joulukirjan Typy ja topakka tonttu (Bazar Kustannus Oy 2015). Tänä syksynä julkaistiin sarjan toinen kuvakirja eli Typy ja muriseva mörkö (Bazar Kustannus Oy 2016, saatu kustantajalta). Ensimmäisen kirjan kohdalla ihailin hilpeän ja taianomaisen tarinan lisäksi Airolan persoonallista kuvitustapaa. Myös tässä uusimmassa Typy-kirjassa hänen tapansa käyttää yhdellä aukeamalla vain muutamaa väriä sekä pelkkää ääriviivapiirtämistä toimivat loistavasti. Kirjan isoilla aukeamilla hänen ilmeikkäät kuvansa pääsevät todella oikeuksiinsa.



Isto ja Nuotio ovat yhdessä luoneet tarinan, joka herättelee lasten mielikuvitusta mutta myös luultavasti rauhoittelee niitä lapsia, joiden mielikuvitus jo nyt käy kierroksilla ja synnyttää makuuhuoneen sängyn alle, ovien taakse, kaappeihin ja pimeisiin nurkkiin murisevia mörköjä. Typyn lisäksi tämän uusimman kirjan pääosassa on nimittäin pieni mörkö, joka aluksi pelottaa Typyä kovasti mutta osoittautuukin sitten itse varsin pelokkaaksi tapaukseksi. Typy ja muriseva mörkö sopinee parhaiten isommille leikki-ikäisille ja esikoululaisille, jotka jo nauttivat vähän pidemmistä kuvakirjoista.

Sanna Isto, Eppu Nuotio & Sari Airola: Typy ja muriseva mörkö

Typy on vanhempiensa ja Bertta-tädin kanssa tullut viettämään kesälomaa vanhalle merenrantahuvilalle. Aluksi Typy nauttii olostaan suuressa talossa, mutta illan tullen talo alkaa näyttää Typystä toisenlaiselta. Typy näet huomaa, että hänen huoneensa kaapin alla asuu mörkö! Turhaan yrittävät äiti ja isä vakuutella, ettei mörköjä ole olemassakaan. Typy tahtoo nukkumaan äidin ja isän väliin, ja siellä hän nukkuu siitä lähtien joka yö.

Sanna Isto, Eppu Nuotio & Sari Airola: Typy ja muriseva mörkö

Päivisin Typy etsii ja löytää merkkejä möröstä, mutta ei onnistu näkemään mörköä itseään. Bertta-täti päättää sitten panna tuulemaan ja suursiivota mörön esiin. Ja kuinka ollakaan, pieni, musta ja karvainen mörkö ryntää kaapin alta karkuu Bertta-tädin tarmoa sekä tämän heiluvaa pölyhuiskaa. Kun Bertta-täti torkahtaa tulee mörkö esiin. Aluksi Typyä pelottaa, mutta sitten hänen alkaa käydä sääliksi mörköä, joka on selvästi peloissaan. Mörölle pitää löytää turvallinen piilopaikka, josta Bertta-täti ei löytäisi sitä. Harmi kyllä sellaista paikkaa ei tunnu löytyvän koko talosta!

Sanna Isto, Eppu Nuotio & Sari Airola: Typy ja muriseva mörkö

Sitten Typyllä välähtää, kun hän muistaa, mikä on se hänelle itselleen kaikkein turvallisin ja paras paikka. Äidin ja isin sänky tietenkin!

Sanna Isto, Eppu Nuotio & Sari Airola: Typy ja muriseva mörkö

4 kommenttia:

  1. Joo tämä pitää kyllä lukea :)! Hyvä aihe!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Jäi vain mietityttämään, mitä äiti ja isi sanovat herätessään! :)

      Poista
  2. Kuulostaa hyvältä! Meilläkin möröt ovat kestopuheenaihe iltaisin, tästä voisi saada vähän uutta näkökulmaa keskusteluihin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä voisi sitten olla ihan täsmäkirja teille! :)

      Poista

Kiitos käynnistäsi! Jätä ihmeessä kommentti, se ilahduttaa suuresti.