Kuvakirja lapsille ja aikuisille: Toivo ja valas

Toivo ja valas (Karisto 2015, arvostelukappale kustantajalta) on Benji Daviesin kuvittama ja kirjoittama kuvakirja, jonka lyhyet tekstit ja ihastuttava kuvitus muodostavat yhdessä erittäin onnistuneen kokonaisuuden. Tämä kirja sopii vanhemmalle ja lapselle yhteiseksi ääneenlukikirjaksi ja keskustelunavaajaksi, jonka avulla voi lähestyä sellaisia suuria teempja kuten ystävyys ja yksinäisyys. Kirjan suomennoksen on tehnyt Sanna Vartiainen.

Benji Davies: Toivo ja valas (Karisto 2015, alkuteos The Storm Whale, 2013)

Tarinan päähenkilö Toivo on pieni poika, joka asuu kalastajaisänsä kanssa suuren meren rannalla. Isä on täissä aamusta iltaan, ja sen ajan Toivo viettää yksin kuljeskellen rannalla. Erään myrsky-yön jälkeen Toivo lähtee kuljeskelemaan rannalle ja näkee kaukana rannalla jotain, mikä ei kuuluisi olla siellä. Rannalle oli ajatunut pieni valas!

Benji Davies: Toivo ja valas (Karisto 2015)

Benji Davies: Toivo ja valas (Karisto 2015)

Toivo tietää, että valas ei voi olla kauaa kuivalla malla, ja niinpä poika ryhtyy nopeasti toimeen pelastaakseen pikkuisen valaan. Hän ei kuitenkaan vie sitä mereen, vaan omaan kotiinsa. Toivo on viisas poika ja ymmärtää kyllä, että valaat eivät kuulu kylpyammeeseen vaan valtamereen lajitovereidensa joukkoon, mutta Toivo kaipaa kipeästi ystävää ja seuraa. Pikkuinen valas näyttää olevan yhtä yksin kuin hän itsekin on.

Benji Davies: Toivo ja valas (Karisto 2015)

Poika tekee kaikkensa, jotta valas viihtyisi, soittaa tälle äänilevyltä meren ääniä ja kertoilee elämästään kotisaarellaan. Isän tultua kotiin Toivo salakuljettaa uudelle ystävälleen ruokaa ja pelkää, että isä huomaa valaan kylpyhuoneessa. Niin tietysti väistämättä käykin, mutta isä ei ole lainkaan vihainen, pojalleen kuten Toivo oli pelännyt. Isä on surullinen, koska ymmärtää, miten yksinäinen hänen poikansa on!

Benji Davies: Toivo ja valas (Karisto 2015)

Benji Davies: Toivo ja valas (Karisto 2015)

Isä ja poika palauttavat valaan mereen kaltaistensa pariin, ja vaikka Toivo tuntee itsensä surulliseksi, iloitsee hän siitä, että isä on hänen kanssaan. Poika ei unohda ystäväänsä, ja toivoo, että he tapaisivat taas pian.

Lukijalle jää tarinasta rauhallinenja hitusen haikea, mutta kuitekin hyvä olo. Vaikka Toivo jääkin kaipaamaan pikkuista valasta, hän tuskin on enää yhtä yksinäinen kuin tarinan alussa, sillä mitä ilmeisemmin isä on päättänyt antaa pojalleen enemmän aikaa. Viimeisistä kuvista voikin lukea, miten isä ja poika lähtevät yhdessä retkelle meren rantaan. Ja siellä, kaukana merellä Toivo näkee taas pilkahduksen ystävästää, joka sekään ei enää ole yksin, vaan on löytänyt kaltaistaan seuraa.

Benji Davies: Toivo ja valas (Karisto 2015)

Toivo ja valas on kuvakirja, jossa kuvat ovat vähintään yhtä tärkeässä roolissa kuin teksti. Kuvat vievät tarinaa eteen päin, ja lukija voi lukea niistä paljon sellaista, minkä teksti jättää mainitsematta. Toivo ja valas on siis myös oiva opetusesimerkki kuvakirjasta, jossa kuvia lukemalla saa selville paljon sellaista, mikä ei selviäisi pelkkää tekstiä lukemalla.