Runomuotoon kirjoitettu tarina etenee vaivattomasti ja soljuvasti. Kirjan juoni on niin ikään hauska, ja vaikka tarinassa tanssii sata aavetta, ei se uskoakseni ole liian pelottava alaluokkalaisellekaan lukijalle. Päähenkilö on Gabriel-niminen poika, joka paremmin tunnetaan Kaapona. Kaapo on sympaattinen ja hyväsydäminen poika, joka asuu äitinsä kanssa talossa, jossa hän tapailee öisin kummituksia. Pojan suurin haave onkin tulla itsekin isona aaveeksi isänisänsä merikapteeni Hullon tavoin.
 |
| Miranda Koskisen kuvitusta kirjassa Gabriel Hullo ja keskiyön kestit (Haamu Kustannus, 2014) |
Eräänä päivänä Kaapo kohtaa Hullon, joka vaikuttaa suorastaan masentuneelta. Aave on käynyt kovin laihaksi, ja vaikuttaa sekä yksinäiseltä että tylsistyneeltä. Kun aaverukalla sitten on Kaapolle pieni pyyntö, ei poika keksi, miten voisi kieltäytyä täyttämästä sitä. Hullo haluaa järjestää juhlat yli satavuotisen taipaleensa kunniaksi, ja Kaapo lupautuu organisoimaan nämä keskiyön kestit, joihin kutsutaan satapäinen joukko vierailijoita.
 |
| Miranda Koskisen kuvitusta kirjassa Gabriel Hullo ja keskiyön kestit (Haamu Kustannus, 2014) |
Juuri ennen juhlayötä Kaapon äiti kertoo pojalle uutisen, joka saa Kaapon kauhistumaan enemmän kuin kukaan aave koskaan. Äiti on lähdössä kokousmatkalle, ja Kaapon Kaisa-täti tulee vahtimaan poikaa, eikä täti siedä hurjia juttuja, kovia ääniä tai yöllisiä retkiä. Lisäksi tädillä on heikko terveys, minkä Kaapo pelkää romahtavan, jos sata aavetta ilmaantuu yllättäen tädin eteen.
 |
| Miranda Koskisen kuvitusta kirjassa Gabriel Hullo ja keskiyön kestit (Haamu Kustannus, 2014) |
Kummitusjuhlia ei kuitenkaan voida peruuttaa, ja aaveet saapuvat Hullon vieraiksi tanssimaan, kalisuttelemaan kahleitaan ja nostelemaan maljoja. Ullakon lattialaudat parkuvat, kun satapäinen aavejoukko tömistelee, ja tietysti tätikin herää siihen meteliin. Kaisa kuitenkin yllättää kaikki intoutuessaan tanssimaan aaveiden kanssa aamuun asti! Aamulla täti tosin uskoo nähneensä vain unta, mutta yhtäkaikki sekä tädin että Hullon mieli on nyt loistava, ja Kaapo päättää, että seuraavat aavebailut järjestetäänkin sitten vasta sadan vuoden kuluttua.
 |
| Miranda Koskisen kuvitusta kirjassa Gabriel Hullo ja keskiyön kestit (Haamu Kustannus, 2014) |
Gabriel Hullo ja keskiyön kestit on kirja, jonka uskon kiinnostavan alakouluikäisiä lapsia, ja toivoakseni myös poikia. Se on hyvä esimerkki kirjasta, jossa tarina on kirjoitettu runomuotoon. Aivan mahtava (jollei opettajanäkökulmasta jopa paras) juttu on, että Haamu Kustannus tarjoaa opettajille kirjaan perustuvan ilmaisen tehtävämateriaalin (klikkaa tästä), jonka on laatinut äidinkielen opettaja Jaana Ala-Huissi. Tehtävissä opetellaan muun muassa runon käsitteitä, keksitään synonyymejä ja etsitää sekä selitetään outoja sanoja. Ala-Huissi tarjoaa myös runsaasti vinkkejä, miten kirjaa voi käyttää esimerkiksi kuvaamataidossa, draamakasvatuksessa ja laajemmassa, monialaisessa oppimiskokonaisuudessa. Tehtävät soveltuvat parhaiten 2.-6.-luokkalaisille, mutta ovat sovellettavissa myös vanhemmille ja miksei myös ekaluokkalaisille oppilaille (mikäli opettaja arvelee, että he eivät kavahda kummitusjuttuja).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistäsi! Jätä ihmeessä kommentti, se ilahduttaa suuresti.