Koukuttava Rob McCool ja Krimin jalokivi

Tatun Kokon kirjoittama nuortenkirja Rob McCool ja Krimin jalokivi (Icasos 2015, arvostelukappale) kiinnosti minua jo ennen, kun sain kirjan edes käsiini. Kirja on nimittäin kirjoitettu yhteistyössä suomalaisten nuorten kanssa. Kokko on julkaissut osia käsikirjoituksestaan sitä verten perustamassaan blogissa (livekirjailija.blogspot.fi), ja nuoret ovat voineet käydä kommentoimassa tekstiä ennen sen julkaisemista. Muutama nuori on myös saanut lukea koko käsikirjoituksen. Onkin erittäin hienoa, että kirjan kohdeyleisölle on annettu tällä tavalla mahdollisuus vaikuttaa kirjan sisältöön ja juonen etenemiseen. Kokko itse mainitsee suunnanneensa kirjan erityisesti yläkouluikäisille pojille, vaikka tietääkin heidät vaikeasti tavoitettaviksi lukijoiksi.

Kirjan kannen on taiteillut Jussi Korhonen

Luettuani Krimin jalokiven uskon, että mikäli pojat tarttuvat tähän kirjaan ja mikäli heillä on kohtalaisen hyvä lukutaito (kirjassa on kuitenkin lähemmäs 300 sivua ja fontti on melko pieni), he kyllä innostuvat tästä. Minä ainakin tykästyin siihen niin paljon, että välillä tuntui vaikealta laskea kirja käsistäni ja lähteä muihin hommiin!

Tarinan alussa lukijalle esitellään neljä villiä pojanviikari eli Pirunkirnun klaaniin kuuluvat kaksoset Mark ja Apollo sekä näiden pikkuveljet Rob ja Filbur, jotka ovat myös kaksosia. Nelikko on luvattomilla teillä ja kaukana kotoaan, kun he yllättäen kohtavaat joukon nuoria Sudenpään heimosta. Nujakoinnin jälkeen pojat vangitaan ja jätetään häkissä killumaan puun oksaan ja näännytetään ruuan puutteeseen. Pieni sinisilmäinen ja mustatukkainen orjatyttö säälii poikia niin, että tuo heille salaa ruokaa, ja lopulta kolmikko myös onnistuu pääsemään vapauteen.

Kirjan toisessa osassa on hypätty seitsemän vuotta ajassa eteen päin, ja veljekset ovat nyt 14- ja 17-vuotiaita. He sattuvat talvisella metsäretkellään näkemään suuren lentoristeilijän ja pienemmän lentoppurren ilmataistelun. Uteliaat nuoret metsärosvot eivät malta pitää nokkaansa pois seikkailusta, kun sellaisen näkevät, ja lähtevät tutkimaan haaksirikkoutunutta lentoristeilijää. He tapaavat laivalla kaksi palkkasoturia, joiden tehtävänä on pelastaa salaperäinen Pandora eli koodinkantaja. Koodinkantajan oli vanginnut Novgorodin prinssi Vladimir, joka aikoo käyttää Pandoraa valloittaakseen itselleen herruuden yli muiden valtioiden ja luodakseen valtakunnan, jollaista ei ole nähty sitten muinaisen Rooman loiston päivien.

Pojat sotkevat tietämättään Vladimirin suunnitelmat ja kuljettavat Pandoran omaan leiriinsä. Tuo salaperäinen, sinisilmäinen ja mustatukkainen tyttö, jonka kasvot on kätketty naamion taakse, koetaan kuitenkin uhaksi klaanin turvallisuudelle, ja neuvosto päättää lähettää tytön pois skandien luo. Rob veljineen lähtee saattaamaan häntä. Kun Pandoraa ollaan viemässä skandeille, joutuu nuorista saattajista koostuva joukko yllätetyiksi ja Pandora päätyy kuin päätyykin Novgorodilaisten käsiin. Pirunkirnun sotureiden urheus tulee kuitenkin todistetuksi, kun he onnistuvat päihittämään novgorodilaisten sotajoukon, ja Rob nousee sankariksi napattuaan Pandoran näiden käsistä. Salaperäisen Pandoran henkilöllisyys paljastuu aikanaan ja Rob huomaa kytkeytyvänsä tämän elämään yllättävällä tavalla.

Rob McCool ja Krimin jalokivi on vauhdikas kirja, eikä siitä puutu taistelua ja aseiden räiskettä. Rob McCool veljineen on saanut taistelukoulutuksensa parhaalta fénnid-soturilta, ja lisäksi heillä on aseenaan salaperäinen käärmeterva, joka saa poikien aistit ja ajatukset terävöitymään ja toimimaan huippunopeudella. Kokon luoma soturien ja metsärosvojen maailma on kiehtova yhdistelmä fantasiaa, historiaa ja futurismia. Poikien koti on esimerkiksi kallion sisään hakattu luolasto, mutta heidän kulkuvälineitään ovat leijulaudat ja kommunikointi hoituu erikoisvalmisteisilla kypärillä, joita ohjataan ajatuksen voimalla. Kaiken tämän lisäksi kirjassa on myös huumoria ja hippusellinen orastavaa romanssiakin.

Suosittelen kirjaa lämpimästi nuorille (6.)/7.-luokkalaisista ylöspäin. Vaikka kirjan toiminnallinen maailma toivottavasti kiehtoo erityisesti poikia, uskon, että myös tyttölukijat tykästyvät tarinaan ja sen sankareihin. Olenkohan muuten ihan väärässä, kun uskon, että kirjalle on luvassa jatkoa...?

----------------------------------

Muistakaahan käydä osallistumassa blogin synttäriarvontaan (klik!). 

Aikaa osallistua on sunnuntaihin 16.8. saakka!