sunnuntai 30. elokuuta 2015

Lapsiperheessä tapahtuu - Jännittäviä aikoja, Onni-poika

Sanna Pelliccionin kirjoittamat ja kuvittamat Onni-poika -kirjat ovat monen lapsiperheen suosikkeja, sillä Onni kokee ja tekee niissä asioita, jotka ovat tuttuja monille lapsille ja heidän perheilleen. Niiden äärellä lapsi voi hänelle turvallisella ja hauskalla tavalla tutustua uusiin ja joskus myös vähän jännittäviinkin asioihin.

Minerva kustannus julkaisi hiljattain toisen Onnin seikkailuista kertovan yhteisniteensä. Nide on nimeltään Jännittäviä aikoja, Onni-poika (Minerva Kustannus Oy 2015, arvostelukappale kustantajalta),  ja siihen on koottu seuraavat kirjat: Onni-pojasta tulee isoveli (2009), Onni-poika menee päiväkotiin (2010) ja Onni-poika ja hirveä hirviö (2011). Niissä kaikissa Onni on jännittävien tilanteiden äärellä, ja kahdessa tarinassa aika suuriakin elämänmuutoksia. Ensimmäisessä tarinassa Onni nimittäin saa pikkuveljen, toisessa kirjassa hän aloittaa päiväkodin ja kolmannessa käy jännittävällä, iltaan ajoittuvalla metsäretkellä, joka saa hänen mielikuvituksensa laukkaamaan.




Onni poika saa pikkuveljen kertoo nimensä mukaan siitä, miten Onnista tulee isoveli. Tarina alkaa vauvan odotusajasta ja päättyy siihen, kun pikkuveli on muutamien viikkojen ikäinen. Pelliccioni kuvaa vauvan odottamiseen liittyviä arkisia tapahtumia Onnin näkökulmasta. Onni esimerkiksi pääsee äidin kanssa neuvolaan ja saa kuunnella vauvan sydänääniä. Seuraavana päivänä hän ilmoittaa tärkeän uutisen; Hänkin odottaa vauvaa! Onnin pullottava paidanetumus kätkee sisäänsä monia vauvanhoitovälineitä, joita äiti on järjestellyt kaappeihin. Tuleva isoveli käsitteleekin vauva-asioita leikeissään, joissa vauvat syntyvät, tarvitsevat huolenpitoa ja ovat kovin nälkäisiä.



Vaikka Onni odottaakin pikkuveljen syntymää, on hän tietysti aika pelästynyt, kun eräänä aamuna isin paikalla kuorsakain pappa eikä äitiäkään näy missään. Mummu lohduttaa Onnia ja kertoo, että pikkuveli on vihdoin syntynyt. Sairaalassa Onni pääsee ensin äidin syliin ja sitten katsomaan uutta veljeään. Uusi isoveli oppii varsin pian, että vauva ei ihan vielä pääse hänen kanssaan leikkimään, mutta onneksi Onni voi auttaa vanhempiaan vauvan hoitamisessa. 



Nelihenkiseksi perheeksi kasvaminen ei käy aivan kivuttomasti tässäkään uuden vauvan syntymää käsittelevässä kirjassa. Myös Onni kyllästyy pikkuveljen itkuun ja ihmittelee, miksi vauva ei rauhoitu ollenkaan, eikä äiti enää ehdi hänen kanssaan leikkimään. Onneksi Onnin äiti järjestää kahdenkeskeistä aikaa myös Onnin kanssa, ja kaksikko lähtee viettämään mukavaa päivää uimahalliin. Isi puolestaan lupaa, että vauvan kasvettua he kaikki voivat lähteä yhdessä metsään telttaretkelle, ja veljeksistä tulee mitä parhaimmat kaverukset. Tarina päättyy varsin seesteisiin tunnelmiin, kun Onni haluaa nukuttaa pikkuveljensä, ja vanhemmat saavat kurkistaa makuuhuoneeseen, jossa veljekset kuin ilvekset kellivät vierekkäin samassa sängyssä. *



Pelliccionin Onni-poika kirjat ovat mielestäni valistavia ja myös meitä vanhemia kasvattavia olematta kuitenkaan liian hyökkääviä. Onnin perheessä esimerkiksi kierrätetään ahkerasti, leivotaan naapuriin muuttaneelle maahanmuuttajaperheelle tiikerikakkua tervetulolahjaksi ja käydään kirjastossa lainaamassa kirjoja. Onni-pojasta tulee isoveli -kirjassa Onnin isä kantelee uutta vauvaa kantoliinassa sillä aikaa, kun Onni ja äiti käyvät uimassa. Pelliccionilla on myös ihana tapa ujuttaa tarinan sekaan monia arkipäiväisiä asioita, jotka tekevät hänen tarinoistaan kovin aidon tuntuisia. Onnin äidin makkaralle rullautuneet, kantapäättömät sairaalasukat toivat ainakin minun mieleeni suorastaan nostalgisia muistoja. ;)



Yhteisniteen toinen Onni-kirja kertoo siis siitä, kun Onni aloittaa päivähoidon. Meidän perheessämme päiväkotikuviot ovat ajankohtaisia vasta joulun jälkeen, mutta esikoinen on silti mielellään kuunnellut tarinaa Onnin päiväkotiuran alkutaipaleesta. Vaikka päiväkodissa on Onnin mielestä aika kivaa, ja naapurin Viljokin käy samassa päiväkodissa, ei Onni aina jaksaisi mennä sinne ja välillä hänen tulee äitiä ikävä. Loppujen lopuksi sekä äiti että Onni ovat kuitenkin molemmat iloisia ja tyytyväisiä, eikä Onni malttaisi lähteä kotiin, kun äiti tulee häntä hakemaan. Sinisen keskitien bleue on kirjoittanut tästä Onni-pojasta tarkemman postauksen täällä.**



Kirjan kolmannen tarinan kansikuva sekä nimi Onni-poika ja hirveä hirviö lupailevat jopa hieman pelottavia lukuhtekiä, mutta onneksi hirveä hirviö seikkailee vain Onnin-mielikuvituksessa. Tarinan alussa Onni lähtee isänsä, naapurin Helmin ja tämän äidin kanssa iltaan ajoittuvalle metsäretkelle. He haluavat tutkia, mitä yöeläimiä voivta metsässä kohdata - ja lapset toivovat kohtaavansa siellä myös kummituksen. Onni ja Helmi valmistautuvat huolellisesti koko päivän tutkimalla erilaisia luontokirjoja, pakkaamalla ja leikkimällä yön eläimiä. Retki onkin oikein onnistunut, ja eväsleivät maistuvat ihanilta öisen tähtitaivaan alla. Suurin yllätys odottaa lapsia kuitenkin kotikerrostalon ulko-ovessa, johon on laskeutunut maan suurin yöperhonen, tosi örkki!



Jännittävät leikit jatkuvat seuraavana päivänä, kun Viljo tulee Onnin luo leikkimään, ja hänellä on mukanaan kolme kummituslakanaa. Mörköjahti kuitenkin menee hieman liian rajuksi, ja Olavi hätääntyy tosissaan. Illalla äiti saakin sitten ennen nukkumaanmenoa rauhoitella hirviöitä kammoavia poikiaan. "Hilviö, hilviö", Olavi itkee. Onneksi reippaaksi isoveljeksi kasvanut Onni rauhoittelee pikkuveljeään: "Älä huoli Olavi, ei hirviöitä ole oikeasti olemassa."




Tämä viimeisin Onni-tarina on tällä htekellä meidän kotonamme suosituin, ja esikoinen kantaa metsään mukaan omaa suurennuslasiaan ja suunnittelee omaa yömetsäretkeään. Ja mikäs siinä, syyslomalla pimeä taitaa tulla jo niin aikaisin, että pimeään metsään ehtii ennen nukkumaanmenoaikaa!

*Blogissa aiemmin esiteltyihin kirjoihin, joissa perheeseen syntyy uusi vauva, pääset tutustumaan tästä linkistä.
** Muita päiväkotiarkea käsitteleviä kirjoja ovat muun muassa:

  • Mervi Wäre & Katri Kirkkopelto: Oona ja Eetu päivä hoidossa (Lasten Keskus 2011)
  • Kristiina Louhi: Tomppa ja kissantassut (Tammi 2003)
  • Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu päiväkodissa (Otava 2004)
  • Pirkko Koskimies: Pupu Tupuna päiväkerhossa (Sanoma Magazines Finlad 2011, uusintapainos)

2 kommenttia:

  1. Nyt se on siis ilmestynyt! Ihana, uusi Onni-yhteisnide, jonka kuopus tulee löytämään joulupaketista. En malttaisi odottaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari viikkoa sitten jo! :) Tämä on vamasti mainio ja odotettu joululahja. Ja kohtahan ilmestyy se sarjan uusinkin osa...

      Poista