Kustantajan mukaan sarjassa tullaan käsittelemään pienen lapsen arkea koskevia asioita lempeästi ja eläytyen. Älä pure, Hilla avaa sarjan hienosti nostamalla esiin asian, joka on varmasti monelle pienten lasten perheelle tuttu, nimittäin suuttumisen ja kiukun tunteen käsittelemisen. Päähenkilä Hilla on päiväkoti-ikäinen/ alakoulun ekaluokkalainen tyttö, jolla on Leo-niminen pikkuveli ja monta kaunista hammasta. Hilla osaa hoitaa hampaitaa hyvin, mutta suuttuessaan hän käyttää niitä pikkuveljen puremiseen. Hän puree Leoa milloin mistäkin niin, että tämä alkaa itkeä, ja sitten äiti puolestaan suuttuu Hillalle.
Kathleen Amant: Älä pure, Hilla! (Lasten Keskus 2015) |
Kun Hilla puree Leoa, ja äiti tulee vihaiseksi, vie hän Hillan portaille keskustelemaan ja odottamaan, että tämä on valmis pyytämään anteeksi. Hilla oppii, että suuttuneenakaan ei saa satuttaa ketään, ja kiukku on parempi purkaa vaikka pihaleikkeihin tai kaverille juttelemiseen, eikä toisten ihmisten puremiseen. Äiti kertoo, että kiukun tunteen tullessa kannattaa sanoa ääneen, mikä harmittaa ja mitä haluaa tai ei halua tehdä. Äiti myös muistuttaa, että kukaan ei saa myöskään purra tai satuttaa Hillaa, ja jos niin tapahtuu, pitää heti kertoa äidille tai opettajalle.
Tämän kirjan äärellä on helppo keskustella lasten kanssa hänen omien tunteidensa sanoittamisesta ja itsensä hillitsemisestä. Kirjan viesti on myös selvä: On ok suuttua, mutta suuttuneenakaan ketään EI saa satuttaa. Hillan tarinaa seuraamalla ja siitä vanhempien kanssa keskustelemalla pieni lukija voi oppia, että omaa kiukkuaan voi koittaa purkaa sellaisella tavalla, josta muut eivät saa mustelmia. Kun suututtaa, on myös hyvä pohtia, mika itseään nyt harmittaa ja vaikka kertoa kaverille, mikä mättää, eikä heti heristella nyrkkiä. Tämä on asia, joka vielä monella kouluikäiselläkin on opittavana.
Toimiskohan kiukkuavalle esiteinillekin ;)
VastaaPoistaHeh, miksei sitä voisi kokeilla! Joskus tuntuu, että tällainen "rautalangasta vääntäminen" on ainoa keino, joka toimii. :D
Poista