Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin


En ihan rehellisesti sanoen tiedä, mitä odotin, kun aloin lukea Sirin Kolun uutta nuortenromaania Kesän jälkeen kaikki on toisin (Otava 2016). Olen nimittäin tottunut lukemaan Kolulta humoristisia, lapsille suunnattuja kirjoja kuten Tervemenoa Taika Taksinen! ja Me Rosvolat -sarjan kirjoja. Kesän jälkeen kaikki on toisin on hyvin erilainen kirja kuin edellämainitut, mutta osoittautui silti ainakin yhtä hyväksi lukukokemukseksi.

Kirjan päähenkilö on täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva Peetu, joka on isojen muutosten äärellä. Peetun elämä ei ole ollut aivan helppoa, sillä hän on poika, joka valitettavasti syntyi tytön ruumiseen ja sai kasteessa nimekseen Petra. Peetu tiesi kuitenkin jo varhain olevansa Peetu ja on jo alakouluikäisestä asti elänyt todellisen sukupuolensa mukaan. Hän on joutunut sietämään ymmärtämättömien ja julmien ihmisten pilkkaa, hakemaan itselleen oikeutta olla oma itsensä. Saadakseen oikeuden olla oma itsensä myös juridisesti sekä fyysisesti hän on käynyt läpi lukemattomia lääkärikäyntejä ja alistunut toisten arvioitavaksi. Nyt Peetu elää viimeistä kesäänsä alaikäisenä ja odottaa malttamattomani syksyllä koittavaa sukupuolenkorjausleikkausta. Sen jälkeen hän saa vihdoin olla myös fyysisesti oma itsensä.

Ymmärrettävästi edessä on siis suuria muutoksia, ja Peetun isä tarjoaa pojalleen mahtavan tavan selvittää ajatuksiaan, keskustella ja selvitä viimeisestä kesästä ennen. Isä tutustuttaa Peetun rakkaaseen harrastukseensa purjelentämiseen. Romaani rakentuu noiden kymmenen lentokerran ympärille, sillä lentojen aikana Peetu käy läpi sekä menneisyyttään, nykyisyyttä että tulevaisuutta.
Ilmassa isä ja poika voivat keskustella mistä vain. He jakavat kesän aikana monia suuria ja pienempiä asioita - myös isä avaa omaa sisintään. Isän hahmo onkin kirjassa läsnäoleva, tärkeä ja rakastava.

Peetun äiti puolestaan vakuuttaa kaikille olevansa ok lapsensa sukupuolenkorjausasian kanssa, mutta todellisuus on toisenlainen. Peetu joutuukin kesän aikana kohtaamaan sen tosiasian, että vaikka kyseessä on hänen oma asiansa, vain ja ainostaan hänen, on se kuitenkin myös pikkiriikkisen hänen läheistensä asia - halusi Peetu sitä tai ei. Jopa Peetun isoveljellä Pyryllä sekä Peetun tyttöystävällä Aamulla on sanansa sanottavana Peetun tulevasta korjausleikkauksesta ja sen seurauksista.

Kolun romaani on varsin lyhyt, vain 110 sivua pitkä, mutta lyhyydestään huolimatta se on täynnä tärkeää asiaa. Peetun tarina on fiktiivinen, mutta paljastaa kuitenkin hieman sitä, minkä keskellä transihmiset elävät. On sanoinkuvaamatonta, että lapsi tai nuori joutuu esimerkiksi miettimään, miten suoriutuu koulun liikuntatunneista, kun pukuhuoneet jaotellaan fyysisen sukupuolen mukaan. Tai kuinka moni joutuu pohtimaan, mihin kahvilaan voi poiketa, kun vessat ovat jaoteltu naisten ja miesten vessoiksi? Miltä tuntuu, kun joutuu jatkuvasti olemaan muiden huomion kohteena? Kesän jälkeen kaikki on toisin on kuitenkin valoisa ja toivoa herättävä kertomus. Kirjassa Peetu uskaltaa elää todellisena itsenään kaikista yhteiskunnan asettamista hankaluuksista ja pilkasta huolimatta. Peetun tarina on tärkeä, vaikka fiktiivinen onkin.

5 kommenttia:

  1. Tärkeä aihe. Olen lukenut aiheesta yhden aika rankan kirjan. Hyvä, että siitä kirjoitetaan ja myös kevyesti. Onko Peetu tässä kirjassa mistä yhteiskuntaluoksta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttaa olevan sellaisesta normaalista, keskituloisesta (tai varakkaammasta keskiluokkaisesta) perheestä. Hän on lukiolainen. Tämä on tosiaan aihe, josta varmasti saa kirjoitetua paljon, paljon rankempia teoksia. Tässä kirjassa ihanaa oli juuri se valoisuus.

      Poista
    2. Se on hyvä. Monet tämän tyyliset tuntuu sijoittuvan aivan liian usein ongelmaperheisiin.

      Poista
  2. Omasta metamorfoosistani (miehestä naiseksi) tulee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta, ja minulle purjelento oli tuolloin hyvin tärkeä juttu. Täytyykin lukea. Itse en ollut aivan yhtä nuori kuin kirjan Peetu, vaan olin saanut juuri opiskeluni päätökseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi! Onpa hauskaa, että sinäkin koit lentämisen niin tärkeäksi. Peetu oli tosiaan melko nuori, sinä sitten harmittavasti (?) jouduit odottamaan pidempään.

      Poista

Kiitos käynnistäsi! Jätä ihmeessä kommentti, se ilahduttaa suuresti.