Kirjoja talviriemuista

Hei kaikki ja hyvää vuotta 2021! Blogini joulutauko tammikuussa alkaneiden työkiireiden takia venynyt harmillisen pitkäksi, mutta nyt haluan ehdottomasti esitellä teille kaksi kuvakirjaa, joissa lumi pöllyää ja pakkanen kipristelee nenänpäitä. Molemmat kuvakirjat on kustantanut Myllylahti vuonna 2020, ja sain kummatkin kirjat kustantajalta.


Leea Simolan kirjoittama ja kuvittama, mielikuvitusleikeistä kertova Siri-kuvakirjasarja on saanut jatkoa, ja tässä uusimmassa osassa Siri ja hyytävä naparetki siskokset Siri ja Siina keksivät ulkona hurjan talvisen seikkailuleikin. Olen kirjoittanut Simolan kuvakirjoista ennenkin (täällä, täällä ja täällä), ja näissä kirjoissa minua on aina viehättänyt, miten tarina rakentuu ikään kuin lasten mielikuvituksen ja leikkimaailman varaan. Tuntuu, että Siri ja Siina keksivät leikin tilanteessa kuin tilanteessa, eikä heidän leikkeihinsä tarvita kummoisiakaan ostettuja leluja. Mielikuvitus näet muuttaa leikeissä esimerkiksi harakat pingviineiksi, Roki-koiran meirhirviöksi ja huonekalukasat Kyöpelinvuoreksi. Lukija ja etsiä kuvituksesta selityksiä näille leikeissä esitetyille yksityiskohdille ja tapahtumille, sillä tytöt imevät ympäristöstään ideoita leikkiinsä ja tarkkasilmäinen lukija voikin keksiä, mistä mikin innoitus on tullut.


Siri ja hyytävä naparetki kertoo tyttöjen ulkoleikeistä, joissa suojalumesta rakentuu vaikka mitä mukavaa. Tyttöjen leikki kuljettaa heidät arktisella napa-alueella, jossa he muun muassa pilkkivät ja rakentavat igluja. Paha kyllä retki meinaa loppua lyhyeen, kun suuri valkoinen karhu hyökkää tyttöjen kimppuun. Onneksi he selviävät nokkeluutensa avulla, ja seikkailun päätteeksi isi vielä kaiken lisäksi tarjoilee naparetkeilijöille kaakaot.

Toinen hauska talvinen kirjauutuus on Elina Jasun kirjoittama ja kuvittama Kohti kinoksia. Tässä kirjassa mieltäni lämmitti, miten lasten kanssa päähenkilöksi on päässyt ikäihminen, ja kuinka hänet on kuvattu muuna kuin vain esimerkiksi jonkun lapset viisaana isovanhempana, jollaiseksi ikäihmiset yleensä lastenkirjoissa kuvataan. 

Tarinan alkutilanne on hieman surullinenkin, sillä lapset Suvi ja Enska kurkkivat kerrostalon rappukäytävässä, miten ilmeisesti kotihoidon työntekijä kieltäytyy kiireeseen vedoten viemästä ovenraosta surullisesti kurkkivaa vanhaa naista ulos. Enska ja Suvi hakevat alakerran Jimpun ulos tekemään lumilinnaa ja -veistoksia. Leikin lomassa lapset alkavat tuumia, miltä tuntuisi, jos ei koskaan pääsisi ulos. Aivan ihanasti heillä nousee huoli oman kerrostalonsa vanhasta naisesta, ja lapset päättävät hakea tämän pihalle. 

Kuvituksesta löytyy oivaltavia pieniä yksityiskohtia kuten esimerkiksi roskiin heitetyt katkenneet luistimet ja pensaan alla pesässä värjöttelevä pupu. Nämä kertovat ihan omaa tarinaansa.

Lapset menevät soittamaan Anjan ovikelloa. Tietysti kaikkia heitä vähän ujostuttaa, eikä huonojalkainen Anjakaan aluksi meinaa tohtia lähteä, mutta pian lapset ja Anja tutustuvat niin, että Anja saadaan houkutelluksi rattikelkan kyytiin ulos. Ja kuinka hauskaa heillä yhdessä onkaan! Lasten ja Anjan riemua on hauska seurata - sekä heidän touhuaan seuraavista ohikulkijoista että myös lukijasta. Kirjan sanoma tuntuukin olevan muun muassa se, että toisia auttaessa ja huomioidessa tulee hyvä mieli sekä auttajalle että autetulle. Enska, Suvi ja Jimppu ovat ystävällisiä ja ajattelevaisia lapsia, jotka osaavat huomioida vanhaa naista, jonka liikkuminen on jo vähän kankeaa, mutta joka yhtä lailla nauttii ulkoilusta, hulluttelusta ja ihmisten seurasta, vaikkei niitä valitettavasti kovin usein pääse kokemaan. Tässä kirjassa on siis hienosti kuvattu paitsi talvisia leikkejä myös ylisukupolvistakaveruutta.


Muita talvisia kuvakirjoja voit kurkata näistä linkeistä:

- Veikka ja talvi (luontoa)

- Hrrr Talven tarina (taaperokirja)

- Miljan talvi (sis. myös paljon tietoa)

- Päivä Pulkassa (ystävyys, talviset leikit)

- Mimmi Lehmä kaipaa kesää

- Hilja ja täydellinen talvipäivä (lastenromaani)

- Suurenmoinen sitruunaseikkailu (lastenromaani)

- Pikku hiiri ja paukkupakkanen (eskarilaisen tahtoikä)

- Misse ja Lapin taikayö (Lapin luonto)

- Onni-pojan talviseikkailu (Lappia ja inarinsaamelaisiin tutustumista)

- Aino ja tuhmat luistimet (luistelemisen opettelua)

- Erikoiskoira Affe - Talviseikkailu Lapissa (koira katoaa Lapin tuntureille)

2 kommenttia:

  1. Oi miten hieno ja runsas postaus talvisista iloista. Muistan lapsuudesta miten paljon kivoja leikkejä keksittiin lumen ja jään aikaan. ⛄️ ⛸ 💙 Tuo Affe-kirja aiheutti pientä ahdistusta kun elin niin mukana see katoamisen Lapissa... Tuttavan tutulta kun oikeasti katosi poika Lappiin. Suurenmoinen sitruunseikkailu oli kerrassaan riemastuttava jääkarhuineen. Antoisaa kevätkautta sinulle töihisi 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt muistankin, kun kirjoitit, että Affe-kirja herätti sinussa ikäviä muistoja! Suurenmoinen sitruunaseikkailu on kyllä riemastuttava. Esikoiseni tykkäsi myös sen sarjan kakkososasta eli kirjasta Kaikkien aikojen kookoskeikka.

      Poista

Kiitos käynnistäsi! Jätä ihmeessä kommentti, se ilahduttaa suuresti.