keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Kaksi kivaa ääninappikirjaa: Kuuletko eläinystäviä? ja Kuuletko pikku muusikoita?

Juuri yksi vuotta täyttäneen kuopuksemme lempikirjojen pino kasvoi juuri kahdella kirjalla, kun vastaanotimme Tactic Publishing lähettämän kirjapaketin, jossa oli mukana peräti kaksi ääninappikirjaa: Kuuletko pikku muusikoita? (2014) ja Kuuletko eläinystäviä? (2014).


Kuuletko-sarjan kirjat ovat kelpo lukemista ainakin meidän taaperollemme, sillä nämä kirjat ovat tukevaa pahvia, niiden kuvat ovat sekä iloisen värisiä että näköisiä ja mikä parasta, kirjat on varustettu erilaisilla äänillä. Kuuletko eläinystäviä? esittelee nimensä mukaan erilaisia eläimiä ja niiden ääniä, ja Kuuletko pikku muusikoita? tutustuttaa pienen lukijan erilaisiin soittimiin ja niiden ääniin.




Molemmissa kirjoissa on seitsemän aukeamaa, joista kuudessa on pieni nuotin kuva. Sitä painamalla voi kuulla kyseessä olevan soittimen tai eläimen äänen. Viimeisillä aukeamilla eistellään vielä kerran ne eläimet ja soittimet, joiden äänet kirjassa esiteltiin. Jokaisella aukeamalla on myös muita elämiä ja soittimia, joiden nimet on kirjoitettu suuraakkosin.



Olen huomannut, että monissa ääninappikirjoissa eläinten äänet ovat vähän sinne päin... Joskus äänien perusteella on liki mahdoton tunnistaa, mistä eläimestä on kyse, mutta tässä Kuuletko eläinystäviä -kirjassa äänet ovat onnistuneet mielestäni hyvin. Leijonan karjunta esimerkiksi on hurjaa ja hylkeen haukunta kumeaa ja noh, haukahtelevaa. Erityisen onnistuneita äänet ovat kuitenkin tuossa Kuuletko pikku muusikoita? -kirjassa. Jokaisen napin takana on peräti pieni melodia, joiden tahdissa lapsemme tykkäävät hytkyä ja jopa jammailla. Erityisen suuren suosion on saavuttanut rumpusetin svengi.





Ainoan miinuksen nämä kirjat saavat todella vaikeasti painettavista napeistaan. Kuopuksemme kyllä löytää nuottien kuvat aukeamilta, mutta hänen pienet sormensa eivät jaksa painaa ääniä kuluville. Usein innokas esikoinen auttaakin pikkuveljeään tässä asiassa. Jatkokehittylyä varten voisikin miettiä napin, jota olisi helmpompi myös pienten sormien painaa...

Tässä siis ei haeta ääninappia, vaan tutkitaan etanaa. ;)


4 kommenttia:

  1. Voi kun vaikuttavat ihanilta! Tällaisia kirjoja, joista pääsee jonkinlaisia ääniä, olisi kiva ostaa myös kummitytölleni, kunhan hän kasvaa sen verran että pystyy painelemaan itse. Suositteletko näitä, vai olisiko jotain muuta kivaa vinkkiä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat molemmat mukavia lahjoja, ja näistä kahdesta hivenen hauskempi on tuo Kuuletko pikku muusikoita. Harmillista tosiaan, että tuolaliset pienet, vuoden ikäiset taaperot eivät saa itse nappeja painettua, sillä muuten kirja passaisi jo sen ikäisillekin. Kummityttösi on vielä niin pikkuinen, että hänen ainakin pitää kasvaa vielä tovi. :) Nyt olemme pariin otteeseen lainanneet kirjastosta pieniä vauvakirjoja, joissa kirjan viimeisellä sivulla on sorminukke-eläin, joka sitten tulee sivuilla olevista reisitä aina kanteen asti. Jokaisella aukeamalla on pätkä tutusta lastenlaulusta, eli vanhemmat voivat laulaa tai lukea kirjan pienellekin vauvalle, ja ainakin meillä tuo sorminukkeahahmo kiehtoo taaperoa kovasti. Kustantaja (Gumemrus) taitaa suositellakin näitä ihan 0+ ikäisilel. Meillä on ollut luettavana Piippolan vaarilla oli talo ja Hämä, hämä häkki.

      Poista
  2. Hyviä vinkkejä, kiitos! Pienin lapsenlapsi on vielä vajaan vuoden ja pitäis saada lukemisen pariin. Vaikeaa kun kotonaan eivät aikuiset lue, mutta mallin antaminen täältä kauempaa ihan pienille jotenkin onnistui isompien sisarusten kanssa, tosin nyt on taas hiipunut, kun ovat jo koulussa. Älypuhelimista ei saa näppejä irti edes kirjastossa, tätä päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiva kuulla, että olet saanut täältä hyviä vinkkejä. Olen ihan samaa mieltä, että lapsia on vaikeampi ohjata lukemisen pariin, jos kotona ei lueta. Vaikka toki joku toinenkin (esim. juuri isoäiti) lukeva aikuinen on hyvä malli lapselle. :) Eihän kaikista tietysti tule - eikä pidäkään tulla - intohimoisija lukuharrastajia, mutta itse toivoisin, että edes sujuvan ja ymmärtävän lukutaidon jokainen voisi saavuttaa. Hienoa, että sinä olet mukana lastenlasten kannsutamisessa, vaikka toki maantieteellinen etäisyys tekee asiasta astetta haastavampaa.

      Poista