A sanoi Agricola

Oikein hyvää Mikael Agricolan päivää kaikille! Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään Suomessa 9.4. Yritin aamulla selittää viisivuotiaalle, kuka oikein oli Mikael Agricola, ja mitä niin tärkeää hän on tehnyt yli satoja vuosia sitten, että hänen kunniakseen vielä nykyäänkin nostetaan Suomen lippu salkoon. Yritin selostaa, miten Agricola kehitti suomalaisille oman kirjakielen ja käänsi monia tärkeitä teoksia suomeksi. On todella haastavaa selittää pienelle lapsille asioita, jotka ovat tapahtuneet menneisyydessä, koska lasten historiakäsitys on vasta aluillaan. Siksi on myös äärimmäiseen haastavaa kirjoittaa lapsille historiallisista tapahtumista ja henkilöistä. Vaatii aika paljon, että onnistuu kirjoittamaan samaan aikaan sekä kiinnostavan, informatiivisen että tarpeeksi yksinkertaisen teoksen, jossa ajankuva olisi kaiken lisäksi onnistunut.

Lähestylkoon nappisuoritukseen ovat tässä asiassa yltäneet Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen ja Maisa Tonteri, jotka ovat kirjoittaneet yhdessä kuvakirjan A sanoi Agricola (Lasten Keskus 2017, arvostelukappale). Kirja kertoo siis Mikael Agricolan elämästä, ja tarinassa äänessä on itse Agricola. Tämä antaa pojalleen Kristianille lahjaksi ABCkirian, jonka on itse kirjoittanut. Tämän jälkeen Agricola kertoo tiedonhaluiselle Kristian-pojalleen siitä, miten itse oppi aikoinaan kirjoittamaan ja lukemaan, kun suomenkielisiä aapiskirjoja ei vielä ollut. 

Agricola kertoo elämänsä vaiheista ja työstään suomen kirjakielen kehittäjänä niin, että hänen kuusivuotias poikansa pystyy ne käsittämään, mikä on onnistunut ratkaisu, sillä A sanoi Agricola -kirjan pienimmät lukijat tai kuuntelijat voivat hyvinkin olla sen ikäisiä. Issakainen, Häkkinen ja Tonteri ovat mielestäni onnistuneet kirjoittamaan vaikeasta aiheesta kohtalaisen yksinkeratisesti ja lapsentasoisesti. Tarinan lauseet eivät ole monimutkaisia, mutta vaikeaksi ymmärtämisen tekee kuitenkin juuri historiallinen viitekehys. Esimerkiksi siinä missä piispa, kuninkaan kanslia, tuomiokirkkokoulu ja koulumestari ovat luultavasti olleet Kristianille tuttuja termejä hänen päivittäisessä elämässään, ovat ne monelle nykylapselle vieraita asioita. Samoin uskonnollinen elämä voi olla isolle osaa nykylapsille vierasta, kun taas 1500-luvulla kristinusko oli vahvasti läsnä jokaisen suomalaisen elämässä, mikä tietysti näkyy A sanoi Agricola -kirjassakin. 

Mikäli nuorenkin nykylapsen kotikasvatukseen on kuulunut Jumalasta puhuminen, jumalanpalveluksissa käyminen ja Raamattuun tutustuminen, on hänen helpompi päästä sisään tämän kirjan maailmaan. Koulussahan nämä termit ja asiat tulevat tutuiksi sekä uskonnon että historian tunneilla, joten kouluikäisten lasten on jo varmasti huomattavan helpompi seurata tämän mainion kirjan tapahtumia. Kirjan kohderyhmää ovatkin varmasti juuri alakouluikäiset lapset, ja minulle ainakin tuli heti mieleen, kuinka paljon tätäkin kirjaa voisi hyödyntää opetuksessa.

A sanoi Agricola -kirjan kuvitus on myös aivan verratonta, ja sen on historiallisia yksityiskohtia kunnioittaen taiten tehnyt Pekka Rahkonen. Kuvat auttavat hahmottamaan tekstissä kerrottuja asioita, ja kuviin liitetyt puhekuplat elävöittävät kerrontaa. Jokaiselta aukeamalla on myös sana-aarrelaatikko, josta voi tavata, mitä sanoja on käytetty Agricolan aikana. Kirjan takaa löytyy myös erittäin kattavat tietotekstit Mikael Agricolasta, Kristianista ja suomen kirjakielen synnystä. Hauska lisä on vuoropuhelu, jonka käyvät 1500-luvun koululaiset oman aikansa kielellä ja sama teksti käännettynä nykykoululaisten puheeksi. 

Gabriel: "Pian minä sinun seipäällä herätän." -> Kalle: "Mä potkasen sut kohta ylös."

Monet lapset imevät itseensä tietoa tarinoiden kautta, ja siksi on hauskaa, että Agricolan vaiheistakin löytyy nyt näin onnistunut kuvakirja. Toivottavasti saamme lisääkin tällaisia teoksia erilaisista suomalaisista merkkihenkilöistä!