Koukuttava nuortentrilleri: Ansassa

"Miten ihmeessä jaksan odottaa sarjan seuraavan osan ilmestymistä?" Tämä taisi olla ensimmäinen ajatukseni, kun olin lukenut loppuun K.K. Alongin nuorille aikuisille suunnatun kirjasarjan ensimmäisen osan Kevätuhrit (Otava 2016) loppuun. Aivan samoihin mietteisiin jäin nyt, kun vihdoin olin sannut käsiini sarjan uusimman osan Ansassa (Otava 2017, arvostelukappale kustantajalta) ja ahmaissut senkin lähes yhdeltä istumalta.



Ansassa jatkuu siitä, mihin Kevätuhreissa jäätiin. Joukko nuoria on selvinnyt mystisestä Kuolemanaallosta ja asettunut asumaan Toivolan maatilalle, keskellä korpea. Nuoret ovat keskenään erilaisia, eivätkä ole tunteneet toisiaan ennestään. Heitä yhdistää vain se, että he ovat säilyneet hengissä ja kutakuinkin entisellään siitä katastrofista, joka iski rikki kaiken tutun ja turvallisen, tappoi lähes kaikki muut ihmiset  ja eläimet tai muutti heidät sekopäisiksi tappokoneiksi.

Toivola tuntuukin nuorista aluksi taivaalliselta turvapaikalta, mutta varsin pian heille alkaa selvitä, että vaarat ja vaikeudet eivät jätä heitä rauhaan edes keskellä maalaisidylliä. Sekaisin menneiden ihmisten lisäksi nuorten pitää puolustautua myös hulluksi tulleita eläimiä vastaan ja yrittää samalla tehdä suunnitelmia siitä, miten he tulevat selviämään tulevaisuudessa ilman sähköä ja ruokaa. Lähiseudun kaupan hyllyt ovat vielä täynnä, mutta on selvää, että kaupankaan varastot eivät ole ehtymättömät eikä kauppaan meneminen ole suinkaan vaaratonta puuhaa - sen he saavat huomata tässäkin kirjassa. Sara ja Jade lähtevät täydentämään heidän muonavarastojaan, mutta kohtaavat kaupassa joukon poikia, jotka vaikuttavat olevan hyvinkin järjissään, mutta haluavat silti selvästi pahaa kanssaihmisilleen ja vangitsevat osan Toivolan nuorista.

Samaan aikaan Toivolaan saapuu yllättäen henkilö, jonka kaikki luulivat kuuluneen niihin, jotka Kuolemanaalto muutti ihmishirviöksi. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä on muuttunut jälleen taas omaksi itsekseen. Vai onkohan sittenkään? Miksi esimerkiksi hänen seurassaan ollut Janessa-niminen tyttö vaikuttaa pelosta puolikuolleelta ja miksi Janessa ei saa jäädä hetkeksikään kahden kenenkään toivolalaisen kanssa? Minun teki mieli purra rystysiäni tätä lukiessani, sillä lukija vaistoaa koko ajan, että tämän henkilön näennäisen normaalin käytöksen alla piileskelee vaarallinen psykopaatti, mutta Toivolan nuoret haluavat kovasti uskoa hänen muuttuneet...

Siinä, missä sarjan ensimmäisessä osassa ryskyi ja rytisi lähes koko ajan, on tässä toisessa kohdassa enemmän suvantovaiheita, mutta jännitys ei siltikään katoa mihinkään. On myös mielenkiintoista lukea tapahtumia eri kertojien näkökulmasta, sillä kirjan kertojina ovat vuorotellen kaikki Toivolan nuoret. Vaikka Kevätuhrit ja Ansassa ovat nopeatempoisia, hurjia ja aika raakoja kirjoja, on Alongi onnistunut tuomaan niihin myös syvyyttä kuvaamalla nuorten sisäistäkin maailmaa. Toivolaan asettuneet nuoret ovat mielenkiintoisella tavalla erilaisia, sillä porukkaan mahtuu oikeastaan täydellinen otos yläkoulunuorista (tai heidän stereotyypeistään). Joukossa on nimittäin se koulun suosituin ja kaunein tyttö, rehti urheilijapoika, kiusattu heppatyttö, tummaihoinen maahanmuuttajapoika, maailmaa vihaava punkkarityttö ja reipas pikkuveli sekä vielä uutena tulokkaana antisosiaalinen nettinörtti. Jokainen nuorista reagoi tapahtumiin omalla tavallaan, mutta lukijalle välittyy kyllä vahva kuva siitä, että kaikki heistä kärsivät uudesta tilanteesta, kaipaavat edesmenneitä rakkaitaan ja etsimään omaa paikkaansa heidän muodostamassaan keinotekoisessa perheessään.

Kuten jo tämän postauksen alussa kirjoitin, Ansassa on erittäin koukuttava kirja, jossa tarina jää aivan täysin auki. Kirja loppuu erittäin jännittävään kohtaan, eikä ainakaan minulla ole pienintäkään aavistusta, mihin suuntaan Alongi lähtee seuraavassa osassa tarinaansa kuljettamaan.

Kommentit

  1. Oli mukava lukea mietteitäsi tästä kirjasta. Tämä on onnistunut nuorten kirjasarja, joka koukuttaa aikuisenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eniten tässä jää miettimään, miten itse pärjäisi vastaavassa tilanteessa kuin nuoret ovat.. :O

      Poista
  2. Esikoinen (13 v) lukee tällä hetkellä tuota kirjaa, täytyykin muistaa kysyä häneltä, mitä hän on tykännyt. Kevätuhrit- kirjasta hän piti tosin paljon ja on säännöllisin väliajoin muistanut kysyä, milloin kirjalle tulee jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Minä jotenkin mielessäni rankkasin kirjan hieman vanhempien nuorten lukemistoon, mutta varmasti paljon lukenut 13-vuotias, joka ei pienistä pelästy, tykkää tästä sarjasta. Minäkin olisin sen ikäisenä varmasti lukenut tämän mieluusti, mutta nähnyt sitten luultavasti painajaisia... *heh* :)

      Poista

Lähetä kommentti